Uutisointia Rautasella 1930-39

Rannan Sanomien uutisia

02.07.1930 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseuran kesäjuhlat pidettiin viime sunnuntaina Rautasen kylässä Koivistolla. Aiemmin päivällä pidetyissä urheilukilpailuissa jakaantuivat palkinnot seuraavasti:

3-ottelun voitti V. Tervahartiala Koivistolta pistemäärä 225,19, 2p T. Ahokas Revonsaaresta pistemäärä 209,7, 3p J. Skytte Tikkalasta pistemäärä 206,27, lähinnä viimemainittua A. Junnila pistemäärä 200,17. 

5000 m:n juoksun voitti A. Orava Humaljoelta ajalla 16,02 toiseksi tuli E. Munukka aika 16,23 sekä kolmanneksi T. Rousku Römpötiltä, lähinnä A. Ratia ajalla 17,03. 

Edelleen oli vielä ampumakilpailu pienoiskiväärillä, jossa kilpailussa järjestys oli seuraava: 1p M. Luukkonen Rautaselta 24 pistettä, 2p Aaro Inkinen Kuolemajärveltä 23 pistettä, saman pistemäärän saivat myöskin Johannes Seppä ja Aaro Inkinen, mutta arpa ratkaisi palkinnon Inkisen hyväksi. 

Piilenheitto 1p A. Orava Humaljoelta 77 pistettä 2p E. Etholen 76 pistettä. Palkinnoksi jaettiin kilpailuista hopeisia ruoka- ja teelusikoita.

06.08.1930 Rannan Sanomat
Kunnanvaltuuston kokous Koivistolla pidettiin kunnan talolla viime torstaina ja käsiteltiin siinä mm. seuraavia asioita: Valtuusto valtuutti kunnallislautakunnan ryhtymään toimenpiteisiin Viipurin–Koiviston välisen maantien kunnostamista varten mahdollisesti myönnettävien määrärahojen suhteen.

– Leopold Karvosen kirjaston myyntitarjous jätettiin kunnan kantakirjaston johtokunnan käsiteltäväksi. Kokouksen alussa kehoitti puheenjohtaja kommunistisia valtuutettuja Robert Laitista ja Kalle Kähköstä poistumaan valtuustosta, jotka sitten jättivätkin paikkansa.

13.8.1930 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen maamiesseuran kesäjuhlat vietettiin urheilukilpailuineen viime sunnuntaina Rautasen nuorisoseurantalolla. Päivällä toimeenpannussa 5-ottelussa, johon kuului 100 m. juoksu, kuulantyöntö, pituushyppy, keihäänheitto ja 1500 m. juoksu, tuli ensimmäiseksi Oskar Qvanten Rautaselta pistemäärällä 273,63, toisena Anton Seppä Rautaselta 271,62 p, kolmas Matti Luukkanen 270,72 p, lähinnä Viljam Kaukiainen Kaipialasta 265,95 p.

Osanottajia oli 6 ja jaettiin 3 palkintoa. 3000 m:n yksityistulokset olivat: Tauno Seppä Kaijalasta, aika 10,19, A. Ratia Rautanen 10,41, Viljam Kaukiainen Kaipialasta 11,03. Pienoiskivääriammunnassa oli järjestys seuraava: Viljam Kaukiainen Kaipialasta 27 p ja Aaro Inkinen Kuolemajärveltä 26p. Naulanlyöntikilpailussa löi Johannes Seppä Rautaselta naulan 5,4 cm, Hugo Kaipiainen Kaipialasta 5 cm. Urheiluista jaettiin voittajille palkintoina erittäinkin ruoka- ja teelusikoita.

– Jatkona edelliseen alkoi nuorisoseurantalolla juhlailtama klo 20. Kun ensin oli laulettu "Kuulkaa korpiemme kuiskintaa" lausui tervehdyssanat Eino Kaukiainen kosketellen puheessaan maamiehen ankaraa työtä ja millaisia uusia herätteitä maamies saa saapuessaan yhteiseen juhlaan. Tämän jälkeen lausui opettajatar A. Inkinen Mikko Inkisen kirjoittaman runon "Karjala" jonka esityksen jälkeen seurasi maanviljelijä Väinö Rikströmmin puhe ja huvittava jutelma.

Lopuksi näyteltiin hilpeä huvinäytelmä, jonka esittäjistä omintakeisimpana tyyppinä, tulkoon mainituksi Eino Kaukiainen. Rahallinen tulos oli iltamista kohtalaisen hyvä.

10.9.1930 Rannan Sanomat
Koiviston maatalousnäyttelystä. nyt on enää vajaa kuukausi siihen Koiviston maamiesseuran maatalousnäyttelyyn, joka pidetään Rautasen kansakoululla ensi lokakuun 5 p:nä. Pitäkääpä koivistolaiset huolta siitä, että näyttelyn eri osastoille tulee tavaraa mahdollisimman paljon. Silloin näyttelystä tulee se mikä siitä on tarkoitettukin, nimittäin antamaan mahdollisimman täydellisen kuvan paikkakunnan maatalouden kehityksestä ja samalla antamaan opetusta mahdollisesta esiintyvien virheiden korjaamisessa.

– Olisi syytä kiirehtiä näyttelyyn ilmoittautumista, sillä ilmoittautumisaika loppuu t.k. 21 p:nä jonka jälkeen ei enää voi saada esineitään ja tavaroitaan näytteille.

– Varsinkin niitä, jotka aikovat tuoda juurikasveja, tai perunoita näytteille olisi syytä ilmoittautua mahdollisimman pian, että ennättäisi suorittaa näiden kasvien hallussa olevan maa-alueen mittaus.

– Näyttelyyn ilmoittautumisia ottavat vastaan näyttelyn päätoimikunnan- ja maamiesseuran johtokunnan jäsenet.

– Lopuksi kehottaisin niitä maanviljelijöitä, jotka eivät vielä ole ilmoittautuneet Viipurinl. maanviljelysseuran järjestämiin juurikasvien siemenviljelyskilpailuihin osallisiksi, tekemään ilmoituksensa maamiesseuralle t.k. 12 p:ään mennessä tai Viipurin 1. maamiesseuralle ennen t.k. 15 p:ää. - J.

10.9.1930 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen ns. teki vierailuretken viime sunnuntaina Kuolemajärven Summalla, missä sikäläisellä ns:n talolla vietettiin ohjelmallinen iltama, laulu, lausunta ja kertomusnumeroineen. Tilaisuudessa pidettiin myös puhe ns. alaosastoista eri työmuotoineen, varsinkin opintokerhoista ja raittiuskysymyksestä. Lopuksi esitettiin vielä huvinäytelmä ja iltama päättyi iloiseen karkeloon.

24.9.1930 Rannan Sanomat
Koiviston kunnanvaltuuston kokous pidettiin Koivistolla 18 p:nä sekä jatkokokous 20 p:n ja käsiteltiin näissä kokouksissa mm. seuraavaa: Viipurin läänin lääninkaslian välipäätökseen, koskeva Inkerin pakolaisen Pekka Moisajeffin anomusta päästä Suomen kansalaiseksi, päätettiin ilmoittaa, että anomusta ei voida puoltaa. 
Valtuuston määräyksestä K. Pullin ja M. Suovan laatima ohjesääntö kunnan kansakoulujen puhtaanapidosta, päätettiin antaa kansakoulujen tarkastajan tarkastettavaksi lausuntoa varten. 
Esitettiin Rautasen tilasta kannattavuuslaskelma ja kun tilan kannattavuus on huono, niin päätti valtuusto jättää kunnallislautakunnan tehtäväksi esityksen tilan hoitotavasta vastaisuutta varten. 
Valtuusto valitsi eri lautakuntiin seuraavia henkilöitä erovuoroisten tilalle: Kunnallislautakuntaan jäseniksi Konsta Kaipiaisen ja varalle Johannes.  Taksoituslautakuntaan Rautaselle Kristian Sirkiän. Tutkijalautakuntaan tuli valituksi: Anton Tervahartiala. 
Esitettiin Koiviston maamiesseuran lähettämä kutsu seuran 30 v. juhlaan ja otettiin kutsu kiitollisuudella vastaan. 
Koiviston maanvilj. näyttelytoimikunnan anomuksesta myönsi valtuusto Smk 200:- kunniapalkinnon ostoa varten parhaimmalle poikakerholaiselle. 
Rautasen tilan isännöitsijän tiedusteluun, päätti valtuusto ilmoittaa, että tilalla olevaa vesiperäistä Ryönän niittyä ei oteta viljelykseen. 
Päätettiin anoa, että Koiviston maanteiden hoitoon myönnettyjä varoja saataisiin käyttää työttömyyden torjumiseksi. 
Rautasen koulun johtokunta oli lähettänyt valtuustolle hyväksyttäväksi koulun lisärakennuksen piirustukset, mutta siirsi valtuusto....

1.10.1930 Rannan Sanomat
Kerho-savuke maistuu hyvältä näin Koiviston Rautasen maatalousnäyttelynkin aikana. Ja siellähän sitä vasta mukava onkin vedellä muun mukavan lomassa. Tupakkamiehen tuleekin suosia suomalaista tuotetta ja niin myös polttaakin ainoastaan suomalaista tupakkia, kuten Viipurin Tupakka Oy:n erinomaiseksi tunnettuja Kerho-savukkeita.

1.10.1930 Rannan Sanomat
Metsäpalo Makslahden ja Humaljoen välillä. Metsä paloi kolmessa eri paikassa yhtaikaa. Sunnuntai-iltana n. klo 20 ilmoitettiin Makslahden poliisivartiokonttoriin, että metsäpalo oli syttynyt Makslahden ja Humaljoen välillä Virkin metsässä. Kun poliisiviranomaiset riensivät palopaikalle, havaitsivat he, että metsä paloi kolmesta eri kohdasta, ollen paloalueet n. 200 m:n etäisyydellä toisistaan. Viranomaiset saivat kuitenkin heti palon sammumaan ennen kuin muuta väkeä oli ehtinyt palopaikalle kerääntyä.

– Palosta ei kuitenkaan koitunut suurtakaan vahinkoa sillä metsä oli hakattua aluetta, ainoastaan kolmannen palopaikan alueella oli vähän suurempia puita.

– Varsin luultavaa on, että palo oli sytytetty, sillä muutamia päiviä edellä kerrotusta, oli samalla paikalla tavattu hehkuva hiillos ja silloinkin oli sää ollut kosteanpuoleinen ja yöllä ollut pakkastakin.

8.10.1930 Rannan Sanomat
Maatalousnäyttely Koivistolle. Kuten aikaisemmin on mainittu, pidetään Koiviston maamiesseuran ja Rautasen maamiesseurapiirin toimesta maatalousnäyttely Koiviston pitäjän Rautasen kylässä, ensi sunnuntaina 5.10. Osanotto näyttelyyn tulee olemaan verrattain runsas, joten jokaisen maanviljelijän ja maataloutta harrastavan on syytä olla tilaisuudessa läsnä. 
Näyttely käsittää seuraavat osastot: peltokasviviljelytuotteet, puu- ja kasvitarha-, sekä kotitaloustuotteet, maatalouskerhot ja kotiteollisuustuotteet. Lisäksi asettavat muutamat liikkeet esille erilaisia koneita, joihin yleisön on mielenkiintoista tutustua. 
Ohjelma alkaa sunnuntaina klo 12 päivällä ja tulee päiväjuhlassa esitelmöimään agr. Erkki Kinnunen ja puutarhuri E. Mäntykivi. 
Näyttelypäivän iltana vietetään Koiviston maamiesseuran 30 v. juhla Rautasen nuorisoseurantalolla arvokkaalla ohjelmalla, josta mainittakoon agr A. Piispasen 30-vuotis kertomus ja agr. S. Rantalan puhe. Ohjelman loputtua on tanssia. 
Samalla huomautetaan näytteilleasettajille, että tavarat on tuotava 4 p:nä näyttelypaikalle. Näyttelyyn pääsee Makslahden asemalta, josta autoja tulee olemaan yleisön saatavissa. Pidempimatkaisille järjestetään yökortteereja.

8.10.1930 Rannan Sanomat
Rautasen ns:n vuosikokous pidettiin Rautasen ns:n talolla vk:n 30 p:nä. Kokous aloitettiin laulamalla Karjalaisten laulu, jonka jälkeen Eino Kaukiainen avasi kokouksen ja lausui tervehdyssanat. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eino Kaukiainen ja sihteeriksi neiti Hilda Römpötti. 
Esiteltiin vuosikertomus ja hyväksyttiin tilit ja myönnettiin rahastonhoitajalle ja johtokunnalle tili- ja vastuuvapauus. Seuran esimieheksi valittiin edelleenkin Eino Kaukiainen sekä johtokuntaan Aino Inkinen, Ida Kaipiainen, Hilda Römpötti, Johannes Seppä, Hjalmar Pännäri, Viljam Kaukiainen sekä varalle Hugo Kaipiainen, V. Kyytsönen ja Saimi Seppä. 
Esiteltiin työsuunnitelma ensivuotta varten ja se hyväksyttiin sellaisenaan. Etelä-Karjalan ns:n vuosikokoukseen valittiin opettaja K. Qvanteen, Viljo Kaukiainen ja Saimi Seppä. Koiviston ns. piirin vuosikokoukseen edustajaksi valittiin opettaja Qvanten ja Eino Kaukiainen. Tilintarkastajiksi valittiin K. Qvanten ja Konsta Kaipiainen sekä varalle V. Kyytsönen ja Saimi Seppä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin V. Rikström ja Aino Inkinen. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään elikkä 2 mk:ssa. 
Edelleen keskusteltiin vielä muista asioista sekä virallisten asioiden päätyttyä piti Eino Kaukiainen esitelmän tuonen tuville menneestä nuorisoseuran isästä Santeri Alkiosta. Kokous päättyi tämän jälkeen yhteisesti laulettuun "Jos sydän sulla puhdas on". Yleisen kokouksen päätyttyä kokoontui johtokunta ja valitsi keskuudestaan varaesimieheksi J. Sepän ja sihteeriksi Ida Kaipiaisen sekä varalle Hilda Pännärin ja rahastonhoitajaksi Hjalman Pännärin. Vielä keskusteltiin perheiltaman vietosta ja päätettiin se viettää tk. 26 p:nä ns:n talolla.

8.10.1930 Rannan Sanomat
Katsaus Koiviston nuorisoseuratoimintaan 1929-1930. Kulunut toimintavuosi on Koiviston nuorisoseurapiirillä ollut 22. Piiritoimikunnan puheenjohtajana on toiminut edelleenkin opettaja Albert Tuokko, varapuheenjohtajana opettaja K. Qvanten, rahastonhoitajana ja sihteerinä herra Alpo Inkinen, sekä muina toimikunnan jäseninä opettaja Matti Ravantti, toimitusjohtaja J. Rokka, neiti Laina Mannonen ja herrat Eino Kaukiainen, Vilho Skyttä ja Tatu Lerkki.

Yleisiä piirin kokouksia on pidetty 1, ja piiritoimikunnan kokouksia 5. Vuosijuhla ja vuosikokous pidettiin lokakuun 6 p:nä Kuolemajärven kk.ns. talolla. Vuosikokoukseen olivat edustajansa lähettäneet: Rautasen, Mesteerjärven, Vitikkalan, Toivolan-Sortavalan, Makslahden, Kurkelan, Seivästön, Kuolemajärven, Humaljoen, Inkilän, Anttanalan, Karhulan ja Mannolan nuorisoseurat. 
Varsinaisten vuosikokoukselle kuuluvien asioiden päätyttyä alusti Toivolan-Sortavalan nuorisoseuran edustaja herra H. Inkinen keskustelukysymyksen , kotiseututyöstä, selostaen samalla eri työmuotoja. Asiasta keskusteltiin ja valittiin erityinen toimikunta asiaa eteenpäin viemään. 

Kuolemajärven ns. oli järjestänyt kahvikutsut jonne piiritoimikunta oli myös pyydetty ja jossa tilaisuudessa keskusseuran sihteeri P. Montonen jätti paikkakunnan vanhimmalle nuorisoseuratyöntekijälle rouva A Riikoselle Etelä-Karjalan lähettämän nuorisoseuramerkin, huomauttaen valituin sanoin siitä pitkäaikaisesta työstä minkä rouva Riikonen on suorittanut paikkakunnalla nuorison hyväksi. 

Illalla oli arvokasohjelmainen vuosijuhla, jossa puhuivat opettaja A. Tuokko ja toimittaja P. Montonen. Aapo Inkinen teki selkoa nuorisoseuraväen vierailusta Eestissä. Lausuntoa esittivät neiti Signe Akkanen ja Aapo Inkinen ja Kuolemajärven nuorisoseuralaiset näyttelivät. 

Talvijuhlaa vietettiin Koiviston nuorisoseuratalolla tavanmukaisine kilpailuineen. Seurojen välisen joukkuehiihdon voitti tälläkin kertaa Kurkelan nuorisoseura. Lausuntakilpailussa sai I palkinnon herra V. Uosukainen, II palkinnon neiti A. Niemi ja III palkinnon herra A. Vesterinen. Kaunoluvussa I palkinnon neiti Alma Akkanen, II palkinnon herra A. Mamia ja III palkinnon neiti Olga Akkanen. Näytelmäkilpailussa sai I palkinnon Koiviston nuorisoseura, II palkinnon Kuolemajärven nuorisoseura ns. muusta ohjelmasta mainittakoon näyttelijä Otto Tuuloksen puhe näytelmätaiteesta, opettaja Tuokon juhlapuhe ja opettaja Kilkkisen lausuntaesitykset.....

8.10.1930 Rannan Sanomat
Koiviston maamiesseuran maatalousnäyttely ja 30-vuotis juhla. Koiviston Rautasen kylässä pidettiin viime sunnuntaina Koiviston maamiesseuran maatalousnäyttely ja 30-vuotis juhla. Näyttelypaikkana oli Rautasen kansakoulu, minkä pihamaalla vietettiin päiväjuhla alkaen klo 12.

Päiväjuhlan ohjelmasta mainittakoon mv. Joonas Villan tervehdyspuhe, missä puheessaan hän kuvasi maatalouden kehitystä Koivistolla ja yleensä koko maassa. Tämän jälkeen agr. Erkki Kinnunen esitelmöi maataloudellisesta kasvatustyöstä huomauttaen, että meillä on edellytyksiä niinkin huomattaviin saavutuksiin kuin Tanskassa. Agr. Kinnusen esitelmän jälkeen esitelmöi puutarhuri E. Mäntykivi puutarhaviljelyksestä. Päiväjuhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun. 
Tämän jälkeen käytiin tutustumaan näyttelyyn, missä oli runsaasti edustettuna maataloustuotteita ja käsityötuotteita. Jatkona edelliseen pidettiin iltajuhla Rautasen ns:n talolla alkaen klo 19. 

Ohjelmasta mainittakoon torvisoitto esitykset, neuvoja T. Juottosen tervehdyspuhe, neiti Alina Inkisen runonlausunta, agr. Selim Rantalan juhlapuhe sekä 30-vuotistoimintakertomus, agr Piispasen esittämänä. Vapaan sanan aikana agr. Selim Rantala toi Uudenkirkon maamies- ja kotitalouskoulun terveiset ja onnittelut. Osuusliike Valion isännöitsijä herra Kotilainen esitti Valion onnittelut sekä Koiviston kauppalan valtuuston ja Kansallis-Osake-Pankin Koiviston konttorin onnittelut esitti kapteeni Mannonen ja Koiviston kunnanvaltuuston ja maatalouskerhoyhdistyksen onnittelut esitti maanviljelijä Mikko Hämäläinen. 
Iltajuhlassa väkeä oli runsaasti samoin kuin päiväjuhlassakin ja muutenkin onnistuivat odottamattoman hyvin. Päiväjuhlasta kertyi tuloa 1692 mk ja iltajuhlasta n. 2600 mk.

29.10.1930 Rannan Sanomat
Maatalouskerholaisten syysjuhlia. Rautasen maatalouskerholaisten syysjuhla oli nuorisoseuran talolla t.k. 6 p:nä. Ohjelma, jonka suorittivat suurimmaksi osaksi kerholaiset, alkoi Karjalaisten laululla, jonka jälkeen Tyyne Akkanen piti vaikuttavan tervehdyspuheen. Hilda Peussa lausui runon, Enni Römpötti luki kertomuksen ja kaksinlaulua esittivät Irja Ruottu ja Impi Mäkeläinen. Maatalousteknikko T. Juottonen esitelmöi juurikasvien siemenviljelyksestä. Väliajan jälkeen jatkettiin ohjelmaa laulamalla kansalaislaulu. Sirkka Teräväinen lausui runon, Aaro Römpötti luki kertomuksen, Elida Römpötti esitelmöi maatalouskerhotyöstä ja kaksinlaulua esittivät Irja Ruottu ja Impi Mäkeläinen. Kerhoneuvoja H. Kiisseli puhui kerholaisten kesän saavutuksista ja antoi ohjeita seuraavaa vuotta varten. Lopuksi kerholaiset esittivät pirteästi vuorokeskustelun "kahviserkut". 
Tilaisuus päättyi Maamme lauluun. Yleisöä oli kohtalaisesti.

16.11.1930 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin t.k. 11 p:n. Rautasen ns. talolla. Kokouksen avasi seuran esimies maanviljelijä J. Seppä, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Pöytäkirjaa pitämään valittiin seuran sihteeri maanviljelijä T. Kyytsönen. Kun kokous oli katsottu lailliseksi, valittiin erovuorossa oleva J. Seppä uudelleen. Johtokunnasta oli erovuorossa maanviljelijät H. Tervaharteala, T. Kyytsönen ja varajäsen E. Spännär, jotka kaikki valittiin uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin maanviljelijät E. Koli ja V. Kaukiainen ja varalle E. Seppä ja T. Seppä.

Johtokunnan laatima työsuunnitelma hyväksyttiin pienin muutoksin. Mainittakoon mm. että seuralle päätettiin tulevan vuoden aikana ostaa peltojyrä ja pellavanloukotuskone. Koiviston maamiesseuran kokouksiin edustajiksi valittiin seuran esimies J. Seppä ja sihteeri T. Kyytsönen. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään, joka on 5 mk. Apilaita päätettiin hangata seuran hankaajalla t.k. 24-25 ja 26 p:nä H. Tervahartealan myllyllä. Hankausrullia kannetaan á 3:50 siemenkilolta. Vielä valittiin järjestysmiehet vuodeksi ja keskusteltiin monista muista asioista. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin T. Seppä ja H. Kaipiainen.

24.12.1930 Rannan Sanomat
Rautasen Sonniosuuskunta r.l. syyskokous pidettiin Rautasella A. Tervahartealan talossa tämän kuluvan kuun14 p:nä. Puheenjohtajana toimi A. Tervaharteala ja kirjurina O. Pesonen. Hallituksesta erovuoroinen jäsen T. Kyytsönen valittiin uudelleen. Ja samoin valittiin uudelleen varajäsenet O. Pesonen ja A. Teräväinen. Edellisten lisäksi jäi hallitukseen A. Tervaharteala ja E. Kaukiainen.

Käsiteltiin hallituksen laatima työsuunnitelma toimintavuodeksi 1931. Tämän johdosta päätettiin astutusmaksua kantaa lehmää kohti jäseniltä 25:- mk. ja ei jäseniltä 40:- mk. Ja näiden lisäksi päätettiin antaa sonnin elatusta varten 5 kg kauroja osaketta kohti. Sonni päätettiin sijoittaa v. 1931 Mikkeli Kyytsöselle. Ja vielä keskusteltiin uuden sonnin hankkimisesta, joka jätettiin hallituksen huoleksi.

1931

8.1.1931 Rannan Sanomat
Rautasen ns vietti iltaman uudenvuoden päivänä ja oli ohjelmassa m.m. E. Kaukiaisen tervehdyspuhe ja lausuntaa Viljam Kaukiaiselta ja Edit Qvantenilta. Opettajatar Alina Inkinen piti puheen kosketellen siinä Suomen oloja vuodesta 1030 nykypäiviin saakka. Tilaisuudessa oli runsaasti yleisöä

15.1.1931 Rannan Sanomat
Kunnanvaltuustojen kokouksia. Koiviston kunnanvaltuuston kokous. Valittiin eri lautakunnat. Kunnalliset kuulutukset päätettiin ilmoittaa Rannan Sanomissa. Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessa 8/1 -31 käsiteltiin mm. seuraavat asiat: Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin kauppias Aalto Peussa Vanhastakylästä ja varapuheenjohtajaksi kauppias Joonas Lenkkeri Humaljoelta. Puheenjohtajan palkkioksi määrättiin kuluvalta vuodelta smk 500:-. Kuluvana vuonna päätettiin kunnalliset ilmoitukset julkaista sen lisäksi, mitä laissa määrätään julkisten kuulutusten ilmoitustavasta, kauppaliikkeisiin lähetetyillä ilmoituksilla. Kuulutuksista ilmoitetaan myös Rannan Sanomissa. Valtuuston kokouksista ilmoitetaan valtuuston jäsenille erikseen sekä myös Rannan Sanomissa.

Kunnallislautakuntaan jäseniksi kuluvaksi komivuotiskaudeksi valittiin: ...Konsta Kaipiainen Rautaselta. Köyhäinhoitolautakuntaan jäseniksi valittiin: ...Eino Kaukiainen Rautaselta. Majoituslautakuntaan vuosiksi 1931-1933 valittiin jäseniksi ...Anton Tervahartela Rautaselta. Taksoituslautakuntaan vuodeksi 1931 ...Rautaselta Kristian Sirkiä ja Konsta Kaipiainen. Tutkijalautakuntaan valittiin ...Konsta Kaipiainen. Metsälautakuntaan valittiin vuosiksi 1931-1933 jäseniksi ...Viljam Kaukiainen. Kuntaa edustamaan Sähköverkko Osakeyhtiön yhtiökokouksiin ...Konsta Kaipiainen. Kansakoulujen johtokuntiin vuosiksi 1931-1933 valittiin seuraavat henkilöt: Rautasen koulun johtokuntaan: Anton Ratia, Abram Kaukiainen, Emil Spännäri, Ninna Päkki, Konsta Kaipiainen ja Simo Tulkki. Valtuusto päätti anoa yhdessä Koiviston kauppalan kanssa työttömyyden torjumiseksi paikkakunnalta 300 000:- mk:n määrärahaa tie- ja vesirakennushallituksen käytettäväksi Koiviston Makslahden tien korjaustöihin.

5.3.1931 Rannan Sanomat
Koivisto. Rautasen nuorisoseura järjesti hiihtokilpailun sunnuntaina maaliskuun 1 p:nä 10 km. matkalla yli 18 v. täyttäneille miehille ja 3 km matkalla pojille alle 15 vuotta. Hiihdettävä matka oli murtomaata ja tulokset:

10 km. matkalla I. M. Hietanen, Kurkela, 43,53 min. II. K. Koli, Rautanen, 45,07 m. III V. Kaukiainen, Kaipiala, 45,54 m. Lähinnä: V. Hoikkala, Kurkela, 46,17 min. A. Ratia, Rautanen, 47,01 m.

3km. matkalla: I. A. Kesäläinen, Johannes, 14,35 min. II. E. Parkki, Savonniemi, 14,52 m. III. E. Aschan, Kuolemajärvi, 15,03 m. IV. A. Suni, Makslahti, 15,43. Lähinnä: E. Rokka, Kaipiala, 16,09 min. A. Kaukiainen, Kaipiala, 16,27.

Illalla oli iltama nuorisoseuran talolla. Puheen hiihdosta ja talviurheilusta piti esimies E. Kaukiainen. Sama henkilö puhui vielä Kalevalasta. Muusta ohjelmasta mainittakoon Aino Inkisen lausuntanumero ja V. Kaukiaisen lastu.

19.3.1931 Rannan Sanomat
Rautasella. Koiviston Sk:n Rautasen kyläosasto toimi myöskin viime sunnuntaina hiihtokilpailut. Matkan pituutena oli 10 km. murtomaata ja osanottajia 12.

Tulokset olivat seuraavat: 1) K. Koli 41,36. 2) V. Kaukiainen 42,47. 3) J. Seppä 44, 07. 4) A. Ratia 44,54. Lähinnä: E. Ratia 46,10.

Mainita sopii, että kilpailun voittajana suoriutunut K. Koli on ijältään vasta 16 vuotias ja vasta toisen kerran osallistui kilpailuihin, joten hänestä kehittynee vielä ensiluokkainen hiihtäjä vartuttuaan. Kilpailuja oli seuraamassa runsas yleisöjoukko ja tarjoilivat lotat tänä aikana teetä.

7.5.1931 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Koiviston kunnan raittiuspoliisille Aleksanteri Mäkeläiselle, Gabriel Villalle, Anton Rodille, Tarmo Hoikkalalle ja Santeri Hämäläiselle sekä talolliselle Erland Mäkeläiselle, Aalto Hoikkalalle, Armas Ukolle ja Eino Kaukiaiselle on myönnetty oikeus toimittaa kotietsintöjä kieltolakirikosten selville saamiseksi Koiviston kunnan alueella kahden vuoden aikana

15.5.1931 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Äitien päivää vietettiin Koivistolla viime sunnuntaina melkein kaikissa kylissä. Runsaslukuisesti olivat äidit kaikkialla saapuneet näihin heille omistettuihin juhlatilaisuuksiin. Jospa puolisot ja lapset muistaisivat olla tarpeettomia huolia tuottamasta äideille muulloinkin kun "äitien päivänä"

2.7.1931 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiiri vietti kesäjuhlaansa viime sunnuntaina. Päivällä oli urheilukilpailu kolmi-ottelulla ja 3000 m juoksulla, johon kumpaankin otti osaa 6 miestä.

Tulokset 3-ottelussa: 1) V. Tervahartela 242 pist., 2) T. Ahokas 218,13 pist., 3) a. Räkköläinen 214,26 pist.

3000 metrin juoksu: 1) L. Peräkylä 10,10, 2) E. Muukka 10,20 3) T. Peussa 10,26.

Pienoiskivääriammunnassa 1) J. Seppä 27 pist., 2) T. Hörkkö 25 pist.

Naulanlyönti: 1) T. Seppä, 2) V. Hoikkala.

Juhlailtama alkoi klo 20 yhteislaululla, jonka jälkeen seuran puheenjohtaja J. Seppä piti tervehdyspuheen. Neuvoja T. Juottonen esitelmöi karjanrehusta. Ohjelmassa oli lisäksi runonlausuntaa, näytelmä ja lopuksi karkeloa. Yleisöä oli juhlaan saapunut runsaasti

20.8.1931 Rannan Sanomat
Pulakokoukset Koivistolla ja Uudellakirkolla. Viime sunnuntaina pidettiin Koivistolla Karjalan pulatoimikuntain kokoonkutsuma pulakokous. Kokous alkoi klo 19 seurakuntatalolla. Puhujaksi kokoukseen oli saapunut prof. Yrjö Jahnsson Helsingistä. Kokouksessa hyväksyttiin Helsingin kokouksen ponnet ja valittiin Koivistoa varten pulatoimikunta johon tulivat henkilöt: Kokoonkutsujaksi opettaja Pietilä Mannolasta, taloll. Anton Hovi Vatnuorista, lautamies Simo Villanen Härkälästä, taloll. Juho Kurki Kurkelasta, taloll. Eino Kaukiainen Rautaselta, taloll Gabriel Villa Humaljoelta, taloll. Pärttyli Kolkka Saarenpäästä, kauppias Aalto Peussa Vanhastakylästä, ent luotsi Aleksander Joelinp. Heino Kiurulahdesta, taloll. Kaarlo Pulli Ingertilästä, taloll. Anton Piispa, taloll. David Rynö ja vaatturi Aksel Nurmela Koiviston kauppalasta.

3.9.1931 Rannan Sanomat
Kiertokoulun opettajaksi Koivistolle on valittu alakansakoulunopettajatar Edit Qvanten. Koulu alkaa Mannolan kylässä Konsta Mannosen talossa ensi maanantaina klo 10 ap.

3.9.1931 Rannan Sanomat
Tervehdyksiä meriltä. Merimiehen Tervehdyksiä meriltä. "Merimiehen Ystävässä" lähettävät mm. seuraavat tervehdyksensä: Kööpenhaminasta koivistolaiset Anton Ratia ja Saimi Kaukiainen.

1.10.1931 Rannan Sanomat
Rautasen kansakoululla pidettiin viime perjantaina raittiusjuhla. Puheita tilaisuudessa pitivät past. J. Tarén ja herra J. Peltoniemi. Vielä oli ohjelmassa lausuntaa sekä yksin- ja yhteislaulua. Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti.

8.10.1931 Rannan Sanomat
Rautasen n.s:n vuosikokous pidettiin viime tiistaina. Saapuvilla oli n. 30 jäsentä. Kokous aloitettiin yhteislaululla, jonka jälkeen tervehdyspuheen piti Eino Kaukiainen kosketellen puheessaan nuorisoseura- ja opintokerhotyötä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eino Kaukiainen ja sihteeriksi Aino Sirkiä. Vuosikertomus ja tilit hyväksyttiin ja tilintekijöille myönnettiin vastuuvapaus. Esimieheksi valittiin Veli Kaukiainen entisen esimiehen kieltäydyttyä toimeen ryhtymästä. Johtokuntaan valittiin seuraavat: Johan Seppä, Väinö Kaukiainen, J. Spänner, Ida Kaukiainen, Aino Inkinen, varajäseniksi valittiin samat kuin ennen. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 2 mk. Edustajikis Etelä-Karjalan n.s:n vuosikokoukseen valittiin Eino Kaukiainen ja K. Qvanten. Järjestysmiehiksi iltamatilaisuuksiin valittiin Viljo Kaukiainen, Johan Seppä, Väinö Kyytsönen, Arvi Junttonen ja Väinö Sorvali. Lopuksi Eino kaukiainen piti lopettajaispuheen

22.10.1931 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin t. k. 15 p:nä Rautasen ns.-talossa. Kokouksen avasi seuran esimies J. Seppä, joka valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, pöytäkirjaa piti seuran sihteeri J. Kyytsönen. Kokouksessa käsiteltiin saamamme tiedon mukaan, seuraavia asioita: Toimitettiin johtokunnan vaali. Seuran esimieheksi valittiin seuran entinen esimies J. Seppä uudelleen, johtokunnasta erovuorossa ollut varsinainen jäsen E. Kaukiainen valittiin uudelleen, N. Suurhaskon tilalle valittiin E. Spänneri, varajäsen S. Tulkki valittiin uudelleen. Tilintarkastajiksi tulivat V. Kaukiainen ja V. Kesäläinen. Edustajiksi Koiviston maamiesseuran kokouksiin valittiin J. Seppä ja V. Kaukiainen. Seuran ostamalla apilanhankauskoneella päätettiin toimittaa apilan nuppujen hankausta marrask. 23-24-25 p:nä Rautasella. Hankaustullia kannetaan 3:50 siemenkilolta. Seuran kilpailutoiminnasta mainittakoon, että seuran alueella on käynnissä kolmivuotinen metsänhoitokilpailu sekä laidunviljelyskilpailu, josta viime mainittu päättyy tämän vuoden aikana.

5.11.1931 Rannan Sanomat
Koiviston rautasen suon kuivaus. ..kunnanvaltuuston viime kokouksessa oli käsiteltävänä Rautasen tilalle kuuluvan suon kuivaussuunnitelma, joka aiotaan teettää hätäaputöinä.

12.11.1931 Rannan Sanomat
Raittiusviikon vietto Koivistolla. Useita tilaisuuksia, yleisöä runsaasti. ..Rautasen kansakoululla oli raittiusjuhla t.k. 5. pna. Puhujina olivat past. Keituri, opettaja Hämäläinen ja emäntä Kurki

19.11.1931 Rannan Sanomat
Rautasen maatalouskerholaiskesäkauden lopettajaiset pidettiin viime sunnuntaina n.s. talolla. Tilaisuus alkoi klo 19. Yhteislaulun jälkeen lausui kerholainen Saimi Kaukiainen yleisön tervetulleeksi. Kerholainen Sirkka Teräväinen esitti runon, Reino Hartikainen esitti kertomuksen, Impi Hämäläinen lausui runon. Sen jälkeen maatalousneuvoja Juottonen esitelmöi maan kuivatuksesta. Väliajalla nautittiin kerholaisten ravintolan antimia. Esteri Lassilta oli vielä kertomus, Kerttu Lassilta runo. Kerhoneuvoja H. Kiisseli piti esitelmän mehiläishoidosta.Ohjelmassa oli lopuksi reippaasti esitetty näytelmä. Samassa tilaisuudessa annettiin kiertopalkinto sen voittaneelle Lempi Kolille. Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti.

1932

25.2.1932 Rannan Sanomat
Hiihtoampumakilpailut Koiviston Rautasella. Koiviston sk:n Humaljoen ja Rautasen kyläosastojen väliset hiihtoampumakilpailut suoritettiin Koiviston Rautasella. Kilpailun voitti Rautasen kyläosasto pistemäärällä 68,3, Humaljoen kyläosaston pistemäärän ollessa 56,3.

Yhteistulokset olivat seuraavat: 1. Ratia Aaro, Rautasen k.-osasto, 72 pist., 2. Kaukiainen Viljam, R:n osasto, 70 pist., 3. Ratia Arvo, Humaljoen k.-osasto, 66 pist., 4. Seppä Johannes, R:n osasto, 63 pist., 5. Peipponen A., H:n osasto 55 pist.

Mieskohtaiset tulokset olivat seuraavat: Hiihdossa: 1. Koli Kaarlo, R:n osasto, 38 min 48 sek., 2. Kaukiainen Viljam, R:n osasto, 39 min. 46 sek. 3. Ratia Aaro, R:n osasto, 39 min. 58 sek., 4. Ratia Arvo, H:n osasto, 40 min. 36 sek., 5. Orava Aadolf, H:n osasto, 40 min. 43 sek. Hiihdettävä matka oli vähän yli 7,200 m. Kilpailun ulkopuolella hiihti Hoikkala Aaro Kurkelan kyläosastosta, saavuttaen parhaan ajan 38 min. 42 sek.

Ampumisessa olivat tulokset seuraavat: 1. Ratia Aaro, R:n osasto 37 pist., 2. Seppä Johannes, R:n osasto, 36 pist., 3. Kaukiainen Viljam, R:n osasto, 35 pist., 4. Ratia Arvo, H:n osasto, 35 pist., 5. Peipponen Aleks, H:n osasto, 29 pist. "Hiihtokeli oli melko hyvä, latu huonon puoleinen.

7.4.1932 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasella sijaitsevan kunnallis- ja lastenkodin sekä kansakoulun sähköistämistä on kiirehditty äskettäin pidetyssä Koiviston Sähköverkko Oy:n kokouksessa…

19.5.1932 Rannan Sanomat
Rautasen n.s.-n opintokerho Koiviston Rautasen n.s.-n opintokerhon päättäjäisjuhlaa vietettiin ns.-talolla ensimmäisenä helluntaipäivänä. Kerhon johtaja opett. K. Qvanten lausui yleisön tervetulleksi. Lausuntaa esittivät kerholaiset Aino Inkinen ja E. Kaukiainen sekä kertomuksen Lilja Repo. Juhlapuhe A. Tuokko. Näytelmä: Kosija hengenvaarassa. Toimintavuonna kerhossa työskenteli 16 opiskelijaa, joista 12 naista ja 2 miestä suoritti tutkinnon

19.5.1932 Rannan Sanomat
Koivistolla avattiin toissapäivänä Oy Alkoholiliikkeen väkijuomamyymälä…36 ostajaa. myynti 36 pulloa virolaista viinaa ja 12 pulloa olutta, liikevaihto 1520 mk.

26.5.1932 Rannan Sanomat
Koiviston Rautaselle ryhdytään kesän kuluessa vetämään sähkölinjoja, pylväät on nyttemmin saatu paikoilleen asetettua. Toistakymmentä taloa on lupautunut Rautasella ottamaan sähköä, kunnallisten laitosten, kuten kunnallis- ja lastenkodin sähköistämisestä ei sen sijaan ole vielä päätöstä tehty. Useissa Koiviston kylissä, jonne sähkövirta on saatu, eivät vielä läheskään kaikki ole sähkövirtaa hyväksi käyttäneet, esim. Humaljoen kylässä on puolet kylän asunnoista sähkövirtaa vielä ottamatta

7.7.1932 Rannan Sanomat
Koiviston sähköistäminen Koiviston Rautasella laitetaan parhaillaan sähköjohtoja niihin taloihin, jotka ovat lupautuneet sähkövalon ottamaan…

21.7.1932 Rannan Sanomat
Rautasen ns. kesäjuhlassa sunnuntaina 17.7 suoritettiin päivällä urheilukilpailut.

Tulokset: 3-ottelu: E. Torkkeli 213,44 pist., I. Leppälä 212,15 pist., V. Hänninen 211,75 pist. Lähinnä: E. Ahokas 205,49 pist.
1500 m juoksu: T. Peussa 4,31 pist., A. Orava 4,33 pist., A. Ratia 4,37 pist. Piilenheitossa V. Kesäläinen 67 pist., A Kaijanen 52 pist.

Iltajuhla alkoi klo 19. Laulettua yhteisesti "Ylös nuorten parvi sankka" lausui esim. V. Kaukiainen yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa esitti op.Alina Inkinen ja Edit Qvanten. Juhlapuheen piti neuvoja V. Skyttä puhuen etupäässä maalaisnuorisolle ja heidän valvollisuuksistaan kotien kohottajana sekä lausui lopuksi "Elon taistohon käy ja pelvotta sen koittehet kestä kuin mies". Esitettiin näytelmä "Tirisen kosinta". Vielä oli karkeloa. Yleisöä oli juhlassa kohtalaisen runsaasti 

28.7.1932 Rannan Sanomat
Koiviston kunnallisten laitosten sähkövalonsaanti. Koiviston kunnan valtuuston viime kokouksessa päätettiin, että Rautasella oleviin kunnalliskotiin, lastenkotiin ja kansakouluun laitetaan sähkövalaistus. Näitä kunnallisia rakennuksia varten on jo sähköpylväät pystytetty ja sähkövalo voitaisiin toimittaa tästä syksystä alkaen

11.8.1932 Rannan Sanomat
Onnettomuuksia Koiviston Tetriniemessä. V.k.n 20 p:nä piti Kuolemajärven Tetriniemessä lopettaa lapamadon takia hyvä maitolehmä. Edelleen 29 p:nä katkesi - tuntemettomalla tavalla - laitumella hevoselta jalka ja piti myöskin hevonen lopettaa.. Omistajalle J. Paikkoselle koitui molemmista tapauksista suuri vahinko

18.8.1932 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseuran kesäjuhla vietettiin viime sunnuntaina Rautasella. Päivällä suoritetussa urheilukilpailussa saavutettiin seuraavia tuloksia:

3-ottelu: T. Torkkeli 191,27 pist., I.Leppälä 191,14 pist., A. Kaijanen 187 pist.
3000 m juoksu: I. Leppälä 9,54, A. Natri 9,57., A. Ratia 10,04.

Iltajuhlassa toivotti Johannes Seppä yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa es. Aapo Inkinen ja Sylvi Römpötti. Neuvoja Inkinen piti vielä puheen maatalouden kohottamisesta. Lopuksi näyteltiin "Rasvaprosentti". ..Mainittakoon vielä karamelliarvonnan voittaja Tauno Närjä, joka arvasi aivan karamellilleen oikein 328 kpl..

18.8.1932 Rannan Sanomat
Koiviston sk:n alueen urheilukilpailut… 3000 m maastojuoksussa 3.s A. Ratia, Koiviston sk, 10,20

29.9.1932 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiirin kokous. Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin viime sunnunt. Rautasen ns:n talolla. Puheenjohtajana kokouksessa toimi seuran esimies J. Seppä ja pöytäkirjaa piti E. Kaukiainen. Kun kokous oli todettu lailliseksi toimitettiin johtokunnan vaali. Erovuorossa oli E. Ratia, K. Kaipiainen ja varajäsen F. Kaipiainen, jotka kaikki valittiin uudelleen. Seuran esimieheksi valittiin uudelleen J. Seppä. Tilintarkastajiksi tulivat V. Kaukiainen ja F. Kesäläinen. Johtokunnan ehdottama työsuunnitelma vuodeksi 1933 hyväksyt. sellaisenaan. Päätettiin ostaa seuralle pellavan loukutuskone. Apilannuppuja päätettiin hangata A. Tervartealan myllyllä seuran koneella 24. 25 ja 26 p:nä lokak. Tullia päätettiin kantaa 3 mk. siemenkilolta. Koiviston maamiesseuran kokouksiin edustajiksi valittiin J. Seppä ja V. Kaukiainen. Jäsenmaksu 5 mk. päätettiin pysyttää entisellään. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin H. Kaipiainen ja Arvi Jantunen.

24.11.1932 Rannan Sanomat
Kuolemajärven ampumistapaus. kuten olemme kertoneet, ammuttiin t. k. 13 p:nä myöhään illalla Kuolemajärven Kolkkalassa maantiellä työmies Väinö Lainetta, kun samana iltana Pentikäisen talossa pidetystä tansseista ihmiset olivat poistulossa. Nyttemmin on ampumistapauksen johdosta pidätetty kuulusteltavaksi Loukonen niminen mies, Hiop Loukosen poika, Kuolemajärveltä. Loukonen on kuulusteluissa kieltänyt syyllisyytensä, väittäen, että Laineeseen sattunut kuula lähti tämän omasta taskuaseesta. Tutkimuksia ja kuulusteluja jatketaan edelleen. Tiedustellessamme V. Laineen tilaa Viipurin lääninsairaalasta ilmoitettiin meille, että hengenvaaraa ei hänellä enää ole ja hänen vointinsa on nyttemmin hyvä.

1933

5.1.1933 Rannan Sanomat
Oikeus ja poliisiasioita. Kuolemajärven välikäräjillä oli Kolkkalassa viime marraskuun 13 p:nä Kolkkalassa tapahtunut ampuminen, missä Laasonen-niminen mies ampui iltamatilaisuudessa talollisenp. Väinö Lainetta vatsaan sillä seurauksella, että Laine on vieläkin lääninsairaalassa hoidettavana ja hänen tilansa on huononlainen. Juttu lykättiin lisäselvitysten saamista varten tammik. 24 p:nä pidettäviin käräjiin.

12.1.1933 Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalassa tapahtuneen ampumistapauksen uhri talollisenp. Väinö Laine on kuollut t. k. 5 pnä. Viipurin lääninsairaalassa. Kuten lehdessämme on kerrottu tapahtui ampuminen marras. 13 pnä. iltamatilaisuudesta poistuttaessa.

12.1.1933 Rannan Sanomat
Pirturiita Koiviston Rautasella. Joku aika sitten oli Koiviston Rautasella tullut Oskar Vikströmmin taloon muutamia miehiä, jotka melusivat talossa sekä uhkailivat ja syyttivät O. Vikströmmiä väittäen, että V. oli varastanut heiän spriitään, jota oli ollut 350 litraa kätkettynä Kaipialan kylän metsään. Tutkimukset tapauksen johdosta ovat vielä kesken

19.1.1933 Rannan Sanomat
Autotakavarikkoja. Tämän vuoden kuluessa ovat Koiviston poliisiviranomaiset takavarikoineet spriinkuljetusmatkoilta neljä autoa, joista on 2 Kuolemajärveltä 1 Makslahdesta ja 1 Antreasta.

26.1.1933 Rannan Sanomat
Kuolemajärven ampumistapaukset. Kuolemajärven käräjillä, jotka päättyivät viime tiit. keskeytetään viikon ajan, oli käsiteltävänä Kuolemajärven Kolkkalassa viime marrask. tapahtunut ampumistapaus, jonka uhri talollisenp. Väinö Laine on nyttemmin kuollut, kuten lehdessämme on kerrottu. Ampuja työm. Laasonen oli tuotu vastaamaan oikeuteen, mutta asia siirrettiin vielä seuraaviin käräjiin.

5.5.1933 Rannan Sanomat
Koiviston valtauksen 15-vuotisjuhlaa vietettiin viime viikon torstaina ns:n talolla alk. klo 19. Juhla alkoi orkesterin esityksellä "Jääkärien marssi", minkä jälkeen opettaja Ravantti lausui juhlayleisön tervetulleeksi kosketellen samalla tapauksia 15 vuotta sitten. Lausuntaesityksen ja kuorolaulun jälkeen seurasi ohjelmassa kirkkoherra Kansasen puhe, jossa puhuja korosti velvollisuuksiamme itsenäisenä kansana ja että näitä velvollisuuksia on meidän vaalittava säilyttääksemme saavutettu vapautemme. Tilaisuus päättyi "Maamme-lauluun", yleisöä oli juhlasali täysi.

26.5.1933 Rannan Sanomat
Rautasen maatalouskerhon illanvietto oli sikäläisen n. s. talolla tiistaina toukokuun 15 pnä. Laulettiin "Väinämöisen soitto" piti Hilda Peussa tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Impi Hämäläinen ja Hellä Rossi. Kertomuksia lukivat Sirkka Teräväinen ja Hilma Lassi. Kaksinlaulua esittivät Helvi Kyytsönen ja Hilma Lassi.

Vielä oli ohjelmassa pieni näytelmä "Soi kiitokseksi luojan" sekä laulua ja leikkiä opett. Dagmar Elorannan johdolla. Kerholaiset suorittivat ohjelmansa hyvin pirteästi ja puhdas tulo illanvietosta oli kohtalaisen hyvä, pienestä 1 mk. pääsymaksusta huolimatta. Ilolla mainittakoon, että yleisö osoitti harrastustaan nuorten puuhiin, saapumalla runsaslukuisesti nuorten järjestämään tilaisuuteen. 

1.6.1933 Rannan Sanomat
Rautasen ns. opintokerhon päättäjäistilaisuus. Nuorisoseuran opintokerhon päättäjäistilaisuus oli toukokuun 25 pnä ns.-talolla. Yhteislaulun jälkeen piti Eino Kaukiainen tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Hilda Peussa ja Aino Inkinen sekä kertomuksen Lilja Repo. Juhlapuhujaksi oli saapunut ns. työneuvoja Aapo Inkinen Kuolemajärveltä. Näytelmä "Koivulan kihlajaiset" esitettiin hyvin pirteästi. Hyvää ohjelmaa seuraamassa oli valitettavasti saapunut yleisöä vähänpuoleisesti, joten tulot tilaisuudesta eivät olleet suuret.

10.8.1933 Rannan Sanomat
Rautasen ns:n talolla pitivät viranomaiset viime sunnuntaina iltamien aikana uuden asetuksen edellyttämän asetarkastuksen, jossa tarkastuksessa tavattiin vain muutamia puukkoja, ampuma-aseita ei ensinkään.

10.8.1933 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseuran kesäjuhlaa vietettiin Rautasen ns:n talolla viime sunnuntaina. Juhla aloitettiin klo 20 laulamalla yhteisesti kansalaislaulu, minkä jälkeen seuran esimies Viljam Kaukiainen piti tervehdyspuheen, jossa m. m. mainitsi urheilun ja kesäretkien suuresta merkityksestä ns:laisille.

Lausuntaa esitti neiti Aino Inkinen ja erittäin sisältörikkaan juhlapuheen piti ylioppilas Olli Inkinen. Herra V. J. Santamo esitti hauskan pakinan ja eräät ns:laiset näytelmä "Tohtorin vastaanotto tunti". Kaiken tämän hauskanpidon lisäksi oli yleisöllä lopuksi tilaisuus karkeloida. Yleisöä oli tilaisuuteen saapunut hyvin runsaasti ja oli rahallinen tulos sen mukainen. Aiemmin päivällä oli järjestetty urheilukilpailut.

7.9.1933 Rannan Sanomat
Urakkahuutokauppa. Makslahden Osuuskaupan r.l. Rautasen myymälän myymälärakennuksen teko annetaan huutokaupalla halullisten urakoitsijain tehtäväksi. Huutokauppa pidetään paikan päällä Rautasen kylässä sunnuntaina t.k. 10 päivänä klo 16. Smk:n 5,000:- hyväksyttävä takuu vaaditaan työn kunnollisesta suorittamisesta ja puolen tunnin miettimisaika pidetään huutojen hyväksymistä varten. Rakennuspiirustukset ovat nähtävänä liikkeen konttorissa, työselitykset voinevat saapua huutokauppatilaisuuteen mennessä. Rakennustarpeet tulevat olemaan työnantajan puolesta ja tulee rakennus tehtäväksi laudoista. Makslahdessa syyskuun 1 päivänä 1933 Makslahden Osuuskauppa r.l Hallitus.

12.10.1933 Rannan Sanomat
Puukotus öisellä maantiellä. Viime sunnuntai-iltana, kun yleisö oli palaamassa Rautasella vietetyistä sk:n iltamista, syntyi Rautasen ja Kolkkalan välisellä maantiellä kahakka eri kylien nuorten miesten välillä, luultavasti vanhoista kyläriidoista. Kahakan aikana lyötiin Kuolemajärven Kolkkalasta kotoisin olevaa Emil Kettistä aluksi seipäillä ja lopuksi puukolla molempiin olkapäihin. Toiset Kolkkalan miehet pääsivät ehjin nahoin, mutta Kettinen jäi hiukan muista jäljelle ja sai koko joukon niskaansa. Hänen saamansa haavat ovat kuitenkin verraten lieviä ja pääsi hän kohta sidonnan jälkeen kotiinsa. Kuulusteluja varten on tapauksen johdosta pidätettyinä Vilho Sorvali, Väinö Kuusela ja Toimi Parkki Rautaselta. Puukottajasta ei ole toistaiseksi saatu selvää.

26.10.1933 Rannan Sanomat
Kadonnut. Äskettäin katosi Koivistolla Rautasen kunnalliskodista 17 vuotias Lilja Närhi-niminen mielisairas tyttö. Tuntomerkkeinä voidaan mainita, että hänellä oli päällään huonot vaatteet, kengät ilman sukkia ja muuten käytökseltään hiljainen ja vaaraton. Henkilöitä, jotka kadonneesta saavat tietoa, pyydetään ilmoittamaan Koiviston poliisilaitokselle, kunnan kansliaan tahi sanottuun kunnalliskotiin.

9.11.1933 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia. 75 vuotta täytti viime sunnuntaina maanviljelijä Simo Ratia Koiviston Rautasella

30.11.1933 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin Rautasen ns:n talolla viime sunnuntaina. Puheenjohtajana toimi kokouksessa seuran esimies J. Seppä ja pöytäkirjaa piti seuran sihteeri T. Kyytsönen. Kun kokous oli hyväksytty lailliseksi, toimitettiin johtokunnan vaali. Seuran esimieheksi valittiin J. Seppä uudelleen ja johtokunnasta erovuorossa olevat A. Tervahartela, T. Kyytsönen ja varajäsen V. Sairanen valittiin kaikki uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin V. Santamo ja T. Kesäläinen sekä varalle V. Kaukiainen ja E. Koli. Esitettiin johtokunnan laatima työsuunnitelma v. 1934 joka hyväksyttiin pienin muutoksin. Päätettiin m, m, ostaa seuralle puutarharuisku ja Fix-kylvökeppi sekä keskusteltiin viljakuivaajan ostamisesta seuralle joka jätettiin toistaiseksi kunnes johtokunta ottaa paremman selvyyden näistä laitteista. Apilaan nuppuja päätettiin hangata seuran koneella 14,15 ja 16 p. joulukuuta A Tervahartealan myllyllä. Hankaustullia kannetaan á 3 mk. siemenkilolta. Jäsenmaksun suuruus jätettiin entiselleen 5 mk.

30.11.1933 Rannan Sanomat
Rautasen maatalouskerhon työkauden päättäjäis-juhla oli 28.11.33. Ohjelma alettiin laulamalla yhteisesti "Karjalaisten laulu", jonka jälkeen kerholainen Hilma Lassi piti tervehdyspuheen kosketellen siinä maatalouskerhotyön merkityksestä nuorison kasvattajana. Sitten Sirkka Teräväinen lausui runon "Uutistalon perhe" ja agronoomi Jaakobson esitelmöi karjan jalostuksesta. Esitelmöijä painosti erikoisesti kuulijoilleen miten tärkeätä on kunnollisten siitoseläinten valinta ja tarkastusyhdistystoiminta.

Esitelmän jälkeen kerholaisten kuoro opettaja K. Qvantenin johdolla lauloi "Talonpoika taitava" ja "Nälkämaan laulu" varsin reippaasti. Maisteri L. V. Vilkki esitelmöi kerholaisten tuotteiden kaupallisen puolen järjestämisestä ja erikoisten "kauppakasvien" viljelemisestä, jota seurasi väliaika, jolloin nautittiin ravintolan antimia ja arvottiin kakku. Väliajan jälkeen jatkettiin ohjelmaa laulamalla yhteisesti "Olet maamme armahin". Ester Römpötti ja Aune Ratia esittivät lausuntaa, Milja Repo ja Lempi Koli lukivat kertomuksen. Kerholaisten esittämiä laululeikkejä seurasi yleisö suurella mielenkiinnolla. Kerholaiskuoro lauloi jälleen opettaja K. Qvantenin johdolla "Oi kuulkaa kuinka se sykkäilee" ja "Mä olen talonpoika vaan". Vielä oli ohjelmassa näytelmä, mikä esitettiin kohtalaisesti. Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Saimi Kaukiainen. Ansiomerkkejä saivat Lempi Koli, Hilda Peussa, Saimi Kaukiainen ja Sirkka Teräväinen. Yleismerkin Hilma Lassi. Yleisöä runsaasti.

8.12.1933 Rannan Sanomat
Koiviston maatalouskerhoyhdistyksen syyskokous pidettiin marraskuun 25 pnä 1933 Rautasen nuorisoseuran talossa. Kun kokous todettiin sääntöjen mukaan kokoonkutsutuksi valittiin sen puheenjohtajaksi maanvilj. Eino Kaukiainen ja pöytäkirjan pitäjäksi neuvoja H. Kiisseli. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin T. Juottonen ja J. Mannonen.

Johtokunnan laatima toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio v:lle 1934 hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsenmaksun suuruuruus päätettiin pysyttää entisellään nim. 5 mk. ja siitä vapaaehtoisena ylöspäin. Erovuoroiset vakinaiset johtokunnan jäsenet maanviljelijät Mikko Hämäläinen ja Eemil Piispa sekä varajäsenet Aleks Mäkeläinen ja A. Nurmela valittiin uudelleen. Edustajiksi piiriliiton vuosikokoukseen valittiin Aleks Mäkeläinen Pentikkälästä ja Viljam Kaukiainen Rautaselta sekä heidän varamiehikseen K. Kaipiainen ja tuleva johtokunnan puheenjohtaja.

1934

25.1.1934 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseuran hiihtokilpailuissa viime sunnuntaina saavutettiin seuraavia tuloksia: Miestenhiihdossa 15 km. oli 5 osanottajaa. Tulokset olivat seuraavat: 1 Tarmo Hoikkala 1,8,34, 2 Yrjö Kesäläinen 1,10,16, 3 Kaarlo Koli 1,11,10 Lähinnä: Onni Kurki, 1,13,05 (epäonnistui voiteissa), Yrjö Veijalainen keskeytti suksen katkeamisen takia. Pojat alle 18 v. 7,5 km. (9 osanottajaa) 1 Aaro Kesälä'inen 33,54, 2 Eino Parkki 35,09, 3 Olavi Lipponen 35,11, Lähinnä: Alvar Mäkinen 35,30. Naisten hiihto 5 km. (5 osanottajaa) 1 Eevi Veijalainen 28,02, Ester Kesäläinen 30,13, 3 Annikki Kurki 33,28, Lähinnä: Sirkka Teräväinen 34. Pojat alle 14 v. 2 km. 1 Martti Juntunen 14,33, 2 Ilmari Juntunen 15,35, 3 Eero Römpötti 16. Lähinnä Ilmari Arminen 16,05. Keli oli raskaanlainen. Runsas yleisö seurasi mielenkiinnolla kilpailua. Illalla oli onnistunut iltama n.s. talolla.

1.2.1934 Rannan Sanomat
Kirje Rautaselta. Vähään aikaan ei ole Rannan Sanomissa ollut kuulumisia Rautaselta. Lienee sen tähden paikallaan kertoa jotakin. Sekä raittius- että kirjallisuusviikolla oli juhla kansakoululla runsaalla ohjelmalla. Varmaankin jotakin hyvää niistä jäi. Nuorisoseuran opintokerho on ollut vilkkaassa toiminnassa. Maatalouskerhollakin on ollut talvitoimintaa. Viime sunnuntaina piti Rautasen maamiesseurapiiri vuosikokouksensa Anton Kaukiaisen talossa. Kokouksen avasi entinen puheenjohtaja Johannes Seppä joka valittiin puheenjohtajaksi. Pöytäkirjaa piti seuran sihteeri Toimi Kyytsönen. Kun kokous oli tunnustettu lailliseksi, esitettiin viime vuoden toimintakertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Vielä luettiin seuran tilit ja myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella rahastonhoitajalle ja johtokunnalle tilivapaus. Myönnettiin määräraha metsänhoitokilpailun palkintojen ostoa varten. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Konsta Kaipiainen ja Eino Kaukiainen.

1.3.1934 Rannan Sanomat
50-vuotias. Ensi maanantaina 5. pnä maaliskuuta täyttää 50 vuotta Koiviston kirkkoherra Toivo Kansanen. Kirkkoherra Kansanen on syntynyt Jyväskylässä, suorittanut ylioppilastutkinnon v. 1904 ja vihitty papiksi v. 1908. Palveltuaan aluksi ylimääräisenä pappina Petäjävedellä, Jyväskylässä ja Ähtärissä tuli hän Hauhon kappalaiseksi v. 1912 ja seuraavana vuonna Kuortaneen kirkkoherraksi, jota tointa hoiti lähes 7 vuotta. Siirtyi tämän jälkeen Joensuun kirkkoherraksi, jossa toimi m.m. Joensuun lyseon ja yhteiskoulun uskonnon opettajana. Oman virkansa ohella on khra Kansanen hoitanut Pielisensuun khr:n virkaa, ja toiminut sotilaspappina. V. 1924 toukokuussa tuli hän Koiviston kirkkoherraksi. Opintomatkoja on khra Kansanen tehnyt Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan, tutkien kirkollisia oloja näissä maissa. Myöskin kirjalliset harrastukset ovat hänen mielitöitään. Merkittävän työn on khra Kansanen suorittanut näiden, kohta kymmenen vuotta kestäneiden vuosien aikana, paikkakunnallamme. Paitsi seurakuntansa huolehtijana on hän myöskin mukana kunnallisessa elämässä, kuten kuuluen m.m. kauppalan valtuustoon ja on ollut raittiusseuran jäsenenä jo useamman vuoden. Ennen kaikkea on khra Kansanen kuitenkin seurakunnastansa huolehtiva paimen, joka hetkeäkään itseään säästämättä on aina valmis lähimmäistään auttamaan. Aina ystävällisenä todellisena kansanmiehenä, suuresti sivistyneenä ihmisenä onkin khra Kansanen saavuttanut seurakuntalaistensa täyden ymmärtämyksen ja suosion. Niiden satojen joukkoon, jotka tänä juhlapäivänä muistavat päivänsankaria yhtyy myöskin Rannan Sanomat.

8.3.1934 Rannan Sanomat
Rovasti T. Kansanen. Koivistolla sai osakseen 50-vuotisena syntymäpäivänään viime maanantaina onnentoivotuksia runsain määrin. Yöllä klo 12 jälkeen kävi kirkkokuoro laulutervehdyksellä esittäen m.m. päivänsankarin oman sävellyksen. Aamulla lauloivat yhteiskoulun ja lasten kuorot. Pitkin päivää toivat erilaisten järjestöjen lähetystöt onnentoivotuksiaan. Päivällä saapui seurakunnan kirkkovaltuusto in corpore, jättäen muistoksi taiteilija Viljo Kojon maalaaman arvokkaan Koiviston-kirkko aiheisen taideteoksen . Koiviston Yhteiskoulu lahjoitti pari 3-haaraista hopeista kynttilänjalkaa. Koiviston ystävät antoivat laatikon hopeaesineitä. Monia muita kallisarvoisia lahjaesineitä jätettiin. Hiippakunnan piispa Kaila antoi juhlijalle päivän merkityksen johdosta rovastin nimen ja arvon. Erilaisia kukkalaitteita oli saapunut 23 ja sähkösanoma-onnitteluja 63 eri taholta maata m.m. maaherra Mannerilta, Korkeimman Hallinto-oikeuden Presidentti Castrènilta, ja Tuomiorovasti Jauhiaiselta .

22.3.1934 Rannan Sanomat
Keittokurssien lopettajaiset Rautasella. Koiviston maatalouskerhoyhdistyksen järjestämät, viikon kestäneet keittokurssit pidettiin Rautasella ja kursseille osallistui 18 henkilöä. Opettajana kursseilla toimi rva Liisa Kiisseli ja saivat kurssilaiset opetusta sekä liha- että kasvisruokien laitossa. Kurssien päättäjäiset pidettiin viime sunnuntaina Rautasen ns. talossa ja aloitettiin tilaisuus laulamalla yhteisesti "Nuorten parvi sankka", minkä jälkeen Hilda Peussa lausui tilaisuuteen saapuneen yleisön tervetulleeksi. Seurasi Hilma Lassin reippaasti esittämä runo ja Milja Revon esittämä kertomus. Impi Hämäläisen runon jälkeen piti rouva Kiisseli esitelmän ruukkukasvien viljelemisestä. Reippaasti esitettyjen laululeikkien jälkeen seurasi väliaika, jonka aikana tarjoilun ohella myytiin arpoja. Väliajan jälkeen aloitettiin ohjelman suoritus humoristisella esityksellä. Hilda Peussan erittäin taitavasti lausuman runon jälkeen seurasi Martta Sorvalin kertomus. Hauskan sepittämänsä pakinan kurssiajalta esitti Tyyne Akkanen ja lopuksi seurasi näytelmä "Toini", minkä jälkeen yleisöllä oli tilaisuus piirileikkiin. Kurssit pidettiin Anton Kaukiaisen talossa ja todistaa kurssien onnistumista, paitsi runsas osaanotto niihin, myöskin se, että sunnuntaina pidetyillä juhlapäivällisille oli saapunut nelisenkymmentä vierasta.

4.4.1934 Rannan Sanomat
Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessa v.k. 28 pnä käsiteltiin seuraavat asiat: Rautasen tiehoitokunta oli anonut että Rautasen - Römpötin tie anottaisiin otettavaksi valtion hoitoon. Valtuusto päätti suostua anomukseen ja valtuutti Anton Tervahartialan ja K T Mannosen anomuksen tekijöiksi

17.5.1934 Rannan Sanomat
Äitienpäivää vietettiin Rautasen ns-talolla alkaen klo 2 ip. Ohjelmana alkuvirsi, opettaja Qvantenin tervehdyspuhe, kuorolaulua, rovasti Kantasen puhe päivän tekstistä, ja lopuksi äideille 2 lausuntanumeroa, jotka esittivät Impi Hämäläinen ja Aino Inkinen, Saimi Kaukiaisen lukema kertomus, Impi Hämäläisen ja Irja Ruotun esittämä kaksinlaulu "äiti valvoo", vuorokeskustelua ja loppuvirsi. Ohjelman jälkeen oli vapaata tarjoilua.

31.5.1934 Rannan Sanomat
Kunnanvaltuuston kokous Koivistolla. Hyväksyttiin kunnallsikodin mielisairasosaston piirustukset, kustannusarvio ja työselitys sekä valtuutettiin köyhäinhoitolautakunnan esimies anomaan sosiaaliministeriön vahvistusta piirustuksille.

31.5.1934 Rannan Sanomat
Kunnanvaltuuston kokous Koivistolla. Luettiin kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriön kirjelmä, jossa ilmoitetaan, että maantie Makslahden asemalta Rautaselle otetaan ehdollisesti valtion haltuun

31.5.1934 Rannan Sanomat
Rautasen n s.-opintokerhon 10-vuotisjuhla vietettiin ns-talolla viime sunnuntaina alkaen klo 20. Yhteislaulun jälkeen lausui opettaja Qvanten yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa esittivät kerholaiset Aino Inkinen ja Impi Hämäläinen. Juhlapuheen piti Kannaksen valistusohjaaja hra Antti Pänkäläinen, joka samalla toi Etelä-Karjalan nuorisoseuran johtokunnan onnittelut juhlivalle kerholle. Piiritoimikunnan puheenjohtaja A. Tuokko puhui ja onnitteli Koiviston ns-piirin piiritoimikunnan puolesta. Maanviljelijä Eino Kaukiainen esitti muistelmia 10-vuotiskaudelta. Vielä oli ohjelmassa yhteislaulu, leikkiä ja näytelmä: Juhannuksena. Yleisöä oli tilaisuuteen saapunut valitettavasti vähänpuoleisesti.

14.6.1934 Rannan Sanomat
Koiviston suojeluskunnan Rautasen lotat olivat viime sunnuntaiksi järjestäneet nuorisoseurantalolle iltaman (tervehdyspuhe, lausuntaa, näytelmä ym.). Yleisöä tilaisuudessa oli vähänlaisesti.

12.7.1934 Rannan Sanomat
Kesäjuhlan viettää Koiviston SK:n Rautasen kyläosasto heinäkuun 15 päivänä Rautasen ns-talossa alkaen klo 15. (5-ottelu ja 3000 m:n juoksu) Juhlaohjelma lähemmin pylväsilmoituksissa.

19.7.1934 Rannan Sanomat
Koiviston Sk:n Rautasen kyläosaston kesäjuhla vietettiin viime sunnuntaina Rautasen ns.-talolla. Ohjelmasta mainittakoon urheilukilpailut, jossa saavutettiin seuraavat tulokset:

5-ottelu: 1) T.Peussa 350,96 pist. 2) A. Ratia 327,25 p. 3) U. Hilska 293,70 p. Lähinnä A. Peipponen 291,64 pist.

3000 m:n juoksu: 19 A. Orava 9,29. 2) T. Mannonen 10.07. 3) O. Saarela 10,18. Lähinnä T. Virjonen 10.42.

Pienoiskivääriammunta: 1) J. Seppä 26 pist. 2) V. Kaukiainen 24 pist., lähinnä A. Inkinen 23 pist. Pienten poikain 100 m.

juoksu (alle 15 vuotta): 1) B. Aschan 14,09. 2) H. Kolkka 15,04. 3) S. Hirvonen 15,08. Lähinnä E, Römpötti 16,04.

Iltajuhlan ohjelmasta mainittakoon yhteislaulu "Olet maamme armahin Suomenmaa", V. Kaukiaisen tervehdyspuhe, Sirkka Teräväisen lausuntaesitys, sk.upseeri Leo Autereen ansiokas ja sisältörikas juhlapuhe ja näytelmä "Ivalon ruusut". Lopuksi oli karkeloa ja yleisöä oli tilaisuuteen saapunut kohtalaisesti.

26.7.1934 Rannan Sanomat
Heinälato heinineen poroksi Rautasella viime lauantaina klo 4 ja 5 välillä iltapäivällä käsitteli eräs noin 11 vuotias paimenpoika varomattomasti tulta Koiviston Rautasen kunnalliskodin erään heinäladon luona sillä seurauksella, että lato ja siinä olleet 7 000 kiloa heiniä paloi lyhyessä ajassa poroksi. Lato oli vakuuttamaton

26.7.1934 Rannan Sanomat
Heinälato paloi poroksi heinineen lauantai-iltana Koiviston kunnan maatilalla Rautasella. Palo sai heti niin suuren vallan, että oli mahdoton enää ryhtyä mihinkään pelastuspuuhiin. Vahingot nousevat n. 7 000 mk:aan. Palon sytytti tyhmyydessään eräs paimenpoika.

16.8.1934 Rannan Sanomat
Ei enään rautaristikoita - vaan lasia Koiviston Rautasella valmistumassa ajanmukainen mielisairaala. Viime heinäkuussa alettiin Koiviston Rautasen kunnalliskodin yhteyteen rakentaa mielisairasosastoa, jonka työn otti tehtäväkseen 106,000 mk:n urakkasummasta urakoitsija E. Montonen Koiviston kauppalasta. Mielisairaalaosasto valmistuu syyskuun 15 päivään mennessä ja tulee se olemaan kaikin puolin uudenaikainen vesijohtoineen ja keskuslämmityksineen. Erikoisuutena mainittakoon, että hoidokkiosastojen ikkunat, rautaristikkojen sijasta, varustetaan paksuilla laseilla, jotka yksistään tulevat maksamaan toistakymmentätuhatta markkaa ja tuotetaan mainitut ikkunalasit Saksata. Mielisairaalaan voidaan ottaa 12 potilasta. Tulkoon tässä yhteydessä myöskin mainituksi, että Rautasen kunnalliskodin keittiörakennuskin on parhaillaan muutoksen alaisena, nimittäin leivinuunit ja hellat muutetaan toiseen paikkaan ja rakennusta sisäpuolelta muutenkin korjaillaan. Rautasen tilan maatalous on kuluvana vuonna antanut sangen hyvän tuloksen. Tila tuotti aikaisemoina vuosina lievää tappiota, mutta nyttemmin tilanne on jo päinvastainen ja niinpä sen ansiosta kunnalliskodissa kauppalan ja kunnan hoidokkikustannus nousee vain 6 markkaan kutakin hoidokkia kohti. Tuskinpa missään kunnassa hoidokkikustannus pysyttelee näin alhaisena. Nimittäin Rautasen tilan tuotteet kuten viljat, perunet, maidot j.n.e. myydään kunnalliskodin tarpeiksi.

23.8.1934 Rannan Sanomat
Rautasen ns:n kesäjuhlasta sunnuntaina elokuun 25 pnä huomautetaan vielä. Urheilukilpailut alkavat klo 16. Kilpailuihin kuuluvat 3-ottelu sekä miesten ja naisten juoksut ym. Iltajuhla alkaa klo 19 ja on ohjelmaltaan arvokas mainittakoon siitä, puheita lausuntaa kuorolaulua ja näytelmä. Ns-väkeä pyydetään runsaslukuisena saapumaan tilaisuuteen.

6.9.1934 Rannan Sanomat
Rautasen ns:n kesäjuhlat vietettiin sunnuntaina viimekuun 26 päivänä alkaen urheilulla klo 16. Tulokset. Kolmiottelu: 1) T. Väntsi 214,32 pist. 2) A. Ratia 212,94 ja 3) T. Muurinen 210,33. Lähinnä J. Skyttä 206,28. Miesten 1,500 m. juoksu: 1) A. Ratia 4,41, 2) P. Etholen 4,41, 3) V. Skyttä 4,52. Naisten 100 m. juoksu: A. Etholen 15,2, 2) M. Repo 16, 3) S. Teräväinen 17. 4) R. Hilska 17 (uusinta ratkaisi). Piilen heitto: 1) T. Riski 70 pist. 2) Sulo Rokka 63 p. 

Juhlailtama alkoi klo 20 ns-talolla. Laulettua yhteisesti "Ylös nuorten parvi..." lausui opettaja K. Qvanten yleisön tervetulleeksi, lausuntaa esitti neiti Aino Inkinen ja juhlapuheen piti Etelä-Karjalan ns:n sihteeri herra P. Montonen selostaen, että vaikka nykyaika ei olekaan lainkaan otollista ns-työlle, niin nuoret siitä huolimatta ovat innokkaasti työskennelleet sopivan johdon alaisina. Vielä oli ohjelmassa sekakuoron laulua: "Nuorososeuran marssi", "Talkooväen laulu" ja "Mun maani Suomi". Maanviljelijä V. J. Santamo esitti "naurupillereitä" ja lisäksi oli huvinäytelmä "Vaihdettu morsian", joka herätti suurta hilpeyttä katsojissa. Lopuksi oli lyhyt karkelo. Yleisöä oli tilaisuudessa runsaasti ja juhla oli kaikin puolin hyvin onnistunut.

20.9.1934 Rannan Sanomat
Opettaja K. F. Qvanten 50-vuotias Viisikymmentä vuotta täyttää ensi sunnuntaina t.k. 23 pnä kansakoulunopettaja Karl Fredrik Qvanten Koiviston Rautasella. Hän on syntynyt syysk. 23 pnä 1884 Tuusulassa, jossa hänen isänsä silloin oli kansakoulunopettajana. V. 1908 valmistui hän kansakoulunopettajaksi Uuden Kaarlepyyn ruotsalaisesta seminaarista. Tämän jälkeen toimi hän vuoden opettajan Oravaisissa, josta v. 1909 siirtyi nykyiseen toimeensa Rautasen kansakoulun opettajaksi, ja on hän hoitanut tätä virkaansa yhtämittaisesti jo 25 vuotta. Karl Fredrik Qvanten on suorittanut arvokkaan päivätyön kansakoulunopettajana. Oman virkansa ohella on hän ottanut innokkaasti osaa myöskin kunnalliseen elämään toimien m.m. molempien vaalilautakuntien puheenjohtajana. Samoin hän on kuulunut suojeluskuntaa. Kolkkalan Osuuskassassa hän on myöskin perustava jäsen ja on toiminut siinä tilien tarkastajana. Erikoisena sydämen asiana on opettajan Qvanten'illa ollut ns-työ paikkakunnalla ja on hän toiminut m.m. paikallisseuran puheenjohtajana 15 vuotta sekä myöskin laulukuoron ja opintokerhon johtajana. Koiviston ns-piirin toimikuntaan on hän kuulunut sen perustamisesta asti ja ollut toimikunnan puheenjohtajana 2 vuoden ajan. Luonteeltaan hiljaisena, ystävällisenä ja vaatimattomana on opettaja Qvanten saavuttanut niin oppilaittensa kuin muidenkin paikkakuntalaisten kunnioituksen ja suosion. "Rannan Sanomat" pyytää vilpittömästi yhtyä niihin runsaihin onnentoivotuksiin, jota lehtemme monivuotiselle kirjeenvaihtajalle hänen merkkipäivänään osoitetaan.

25.10.1934 Rannan Sanomat
Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessa joka pidettiin viime tiistaina: Suomen sukututkimusseuran esitystä vanhojen arkistojen jäljentämisestä hylättiin, koska valtuusto katsoi asian kuuluvan seurakunnalle.

25.10.1934 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiiri vietti toissa sunnuntaina 10-vuotisjuhlaansa Rautasen nuorisoseuran talossa. Juhla aloitettiin kansalaislaululla. Tervehdyspuheen piti mv. Eino Kaukiainen. Runon, Päivän laulu, lausui mv. Viljami Kaukiainen. Kirjoittamansa 10-vuotiskertomuksen luki seuran esimies mv. Johannes Seppä. Tämän jälkeen ohjelmassa seurasi väliaika. Väliajan päätyttyä laulettiin yhteisesti Talonpojan laulu. Sisältörikkaan juhlapuheen piti neuvoja Viljo Vuorinen. Puheessaan hän selvitteli maamiesseuratoimintaa ja loi suuntaviivoja tulevalle toiminnalle. Samalla hän toi Viipurin läänin maanviljelysseuran onnittelut ja terveiset 10-vuotiaalle seuralle. Tämän jälkeen laulettiin Työ Suomen hyväks' uhratkaamme. 10-vuotiskronikan esitti mv. Väinö Santamo. Ohjelmassa seurasi vapaa sana. Onnittelukirjelmiä olivat lähettäneet Koiviston maamiesseura, Koiviston maatalouskerhoyhdistys, maatalousteknikot T. Juottonen ja H. Kiisseli. Rautasen nuorisoseuran onnittelut esitti mv. Viljami Kaukiainen. Ohjelmassa oli vielä näytelmä "Multalan musta vasikka". Juhlassa oli kohtalaisesti yleisöä. Juhla antoi luottamusta ja uskoa yhteistoimintaan maatalousalalla.

25.10.1934 Rannan Sanomat
Valtioneuvosto on julistanut mm. Rautasen - Kolkkalan - Kuolemajärven tien maantieksi Koiviston pitäjässä

1.11.1934 Rannan Sanomat
Kertomus Koiviston nuorisoseurapiirin toiminnasta. Kulunut vuosi oli piirillämme 25.s toimintavuosi. Piirin puheenjohtajana on edelleen toiminut opettaja A Tuokko, varapuheenjohtajana opettaja K Qvanten sekä sihteerinä ja rahastonhoitajana maanviljelijä Aapo Inkinen...

8.11.1934 Rannan Sanomat
50-vuotias. Keskiviikkona t.k. 7 pnä täytti työnjohtaja Erland Lassi Koiviston kunnan maatilalla Rautasella 50 vuotta. Syntyneenä Humaljoella joutui hän jo nuorena olemaan useita vuosia merellä. Kuitenkin hänestä olo maakamaralla tuntui turvallisemmalta ja keväästä 1928 onkin hän ollut nykyisessä toimessaan. Merkkipäivänään muistivat ystävät häntä tervehdyskäynneillä ja lahjoilla. Myöskin pidettiin juhlijalle puheita.

8.11.1934 Rannan Sanomat
Polkupyörävarkaus Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina vietettiin Koiviston Rautasella nuorisoseurantalolla iltamia. Iltamien ajaksi oli Makslahdesta kotoisin oleva Kauko Heikkilä asettanut pyöränsä iltamatalon seinää vasten. Tänä aikana oli pyörä kuitenkin hävinnyt mainitulta paikalta. Pyörä oli vanhanpuoleinen, Kotka-merkkiä, likasuojukset ja kehykset punaiset ja puiset, kumit kuluneet ja arvoltaan koko pyörä noin 400 mk. arvoinen. Varkaasta ei toistaiseksi ole tietoa.

15.11.1934 Rannan Sanomat
Kiitos. Tahdon kiittää niitä tuttaviani, jotka muistivat minua 50-vuotispäivänäni läsnäolollaan sekä puheilla, lauluilla ja lahjoilla. Rautasella 15.11.1934 Erland Lassi.

13.12.1934 Rannan Sanomat
Rautasen maatalouskerhon työkauden lopettajaisjuhla oli marraskuun 30 p:nä nuorisoseuran talossa. Ohjelma alettiin yhteislaululla "Nälkämaan laulu", jonka jälkeen Sirkka Teräväinen piti tervehdyspuheen kerhotyöstä ja sen merkityksestä maalaisnuorisolle. Sitten Hilda Peussa lausui runon "Lapsuuden tähti" ja Hilma Lassi luki kertomuksen, minkä jälkeen laulettiin yhteisesti "Mä olen talonpoika vaan". Kerholaiset esittivät laululeikkejä ja kuvaelman. Neuvoja H. Kiisseli puhui kauppapuolen kehittämisen välttämättömyydestä kerhotyössä ja kauppakasvien viljelemisestä. Väliajalla arvottiin kerholaisten valmistama kakku ja nautittiin ravintolan antimia. Ohjelman suoritus alettiin yhteislaululla "Talonpoika taitava". Sitten Milja Repo luki kertomuksen ja Sirkka Teräväinen esitti lausuntaa. Vielä kerholaiset esittivät pilan ja näytelmän "Päättäjäisjuhla". Yleisöä oli Runsaasti. Kiertopalkinnon voitti omakseen Saimi Kaukiainen. Yleismerkin sai Maila Römpötti. Kunniakirjoja, tunnustukseksi 6-vuotisesta maatalouskerhotyöstään saivat Saimi Kaukiainen, Lempi Koli, Sirkka Teräväinen ja Hilda Peussa.

1935

7.3.1935 Rannan Sanomat
Hiihtokilpailut Rautasella. Koiviston Sk:n Humaljoen ja Rautasen kyläosastojen välinen ampumahiihtokilpailu pidettiin Rautasella t.k. 5 p:nä Rautasen kyläosaston järjestämänä. Hiihdettävä matka oli n. 8 km. verryttelyhiihtoa, josta laskettiin 20 % hiihtoajasta ja n. 5 km. pikataivalta.

Parhaimmat hiihtoajat saavuttivat K. Koli, Rautanen 20.58; 2) V. Kaukiainen, Rautanen 32,02; 3) A. Orava, Humaljoki 33,30.

Parhaat ampumatulokset: 1) T. Tikka, Humaljoki 35 pist.; 2) T. Römpötti, Rautanen 32 pist.; 3) J. Torkkeli, Humaljoki 32 pist.

Yhdistetyt mieskohtaiset tulokset: 1) V. Kaukiainen, Rautanen 63,5 pist.: 2) T. Tikka, Humaljoki 58 pist.; 3) K. Koli, Rautanen 58 pist.; 4) T. Römpötti, Rautanen 49,5 pist.; 5) A. Orava, Humaljoki 49 pist.

Joukkueitten välinen tulos oli: 1) Rautanen 171 pist. 2) Humaljoki 155 pist.

16.5.1935 Rannan Sanomat
Rautasen ns:n ohjelmallinen iltama oli viime sunnuntaina Rautasen ns:n talolla. Ohjelma aloitettiin laulamalla yhteisesti "Karjalan termesillä". Tervehdyspuheen piti maanvilj. Eino Kaukiainen kohdistaen puheensa nuorisoon ja kevääseen, Lausuntaa esitti Sirkka Teräväinen, pakinan Tyyne Akkanen, kuorolaulua esitettiin opettaja Turakan johdolla. Tinttamareskin jälkeen laulettiin yhteisesti ja lopuksi oli hetkinen karkeloa.

6.6.1935 Rannan Sanomat
Rautasen ns. opintokerholaisten päättäjäisjuhla oli helatorstaina alk. klo 20 ns. talolla. Laulettua yhteisesti "Nuorisoseuralaismarssi" piti kerhon johtaja K. Qvanten tervehdyspuheen. Muusta ohjelmasta mainittakoon opintokerholaisen Sylvi Römpötin ja Aino Inkisen lausuntaa ja näytelmä "Pekan naimapuuhat". Tilaisuudessa, jossa oli myös opettaja A. Tuokon sisältörikas juhlapuhe, oli yleisöä vähänlaisesti

14.6.1935 Rannan Sanomat
Katsaus nuorisoseuratyöhön Koivistolla viimeisten 5 vuoden aikana. (R.S:lle opettaja K. Qvanten). Urheiluun on kiinnitetty paljon huomiota ja urheiluharrastus on levinnyt ympäri kuntaa. Nuorisoseuratyötä on tehty pitkään Koivistolla. Nykyään pyritään syventämään ja parantamaan tätä työtä. Suuuriarvoinen on se työ, jota Koiviston ns. piiritoimikunta on tehnyt täällä. Kokoukset ja juhlat ovat olleet eri paikoissa ja neuvontatyötä on suoritettu. Seurat, jotka omistavat oman talon ja ovat saaneet johtoonsa innostuneita ja ymmärtäväisiä henkilöitä, ovat tietysti saavuttaneet parempia tuloksia. Mutta moni pienikin seura on päässyt huomattaviin tuloksiin. Opintokerhotyö, yksi seurojen tärkeimmistä työmuodoista, on päässyt hyvään alkuun. Tätä työmuotoa olisi otettava käytäntöön kaikissa seuroissa, sillä niin suuri on sen merkitys työn onnistumiselle. Näytelmä- ja lausuntaharrastus ovat myös nousutilassa, samoin raittiusharrastus ja onkin tätä puolta useissa eri tilaisuuksissa käsitelty. Huvittelupuoli pyrkii saamaan monessa seurassa liian suuren sijan. Tätä vastustakaamme. Samoin juoppoutta ja korttipeliä. Ohjelmien valmistukseen ns. tilaisuuksissa on kaikkialla kiinnitetty huomiota. Lauluharrastus ei ole sellainen kuin sen tulisi olla, vaikka karjalaiset ovat tunnetut laulajakansana. Varsin suurimerkityksellinen ns. aatteen levittämisessä Koivistolla on Rannan Sanomain myötämielisyys nuorisoseuratyölle ollut. Lukuisat ovat ne kirjoitukset, jotka tällä 5-vuotiskaudella ovat levittäneet tietoa tästä työstä, Ilman merkitystä eivät myöskään ole olleet lyhyemmät selostukset ns. eri tilaisuuksista. Kaikella ihmistyöllä on puutteellisuuksia. Ns. työ on saanut joskus ankaraakin arvostelua osakseen. Me, jotka hyväksymme tämän työmuodon, huolehtikaamme siitä, että tätä työtä tehdään vakavassa hengessä siten, että siitä on hyötyä. Koettakaamme kykymme mukaan saada ns. jäsenelle itselleen selväksi itsekasvatuksen tärkeys. Etelä-Karjalan Ns. vuosikirjoihin tutustumalla ja paikallisoloja tuntevana olen huomannut, että ns. työ on ollut tärkeä sivistysmuoto ja mainitsemallani 5-vuotiskaudella Koivistolla. Kyntäkäämme vaan vaot syvemmiksi, ja varmasti tulee tämä työ vielä kantamaan suurempia hedelmiä. Tästä huolehtikoon Koiviston nuorisoseuraväki!

29.7.1935 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen nuorisoseura vietti kesäjuhlaansa viime sunnuntaina. Urheilukilpailut alkoivat klo 16 Syrjänmäellä. Tulokset: 5-ottelu 1) A. Ratia 349,24 pist.; 2) M. Paavolainen 341,52 pist.; 3) A. Mäkinen 324,84 pist. Lajien parhaat: kuula A. Ratia 10,19, 100 m. A. Ratia 12,4, pituus A. Ratia 5,94, keihäs M. Paavolainen 38,02, korkeus A. Ratia 1,45. 1500 m.: 1) R. Etholen 4,32; 2) A. Ratia 4,34; 3) P. Etholen 4,35, 4) K. Torkkeli 4,35; 5) T. Virjonen 5,06. 1,000 m. alle 17-vuotiaille: 1) H. Kolkkala 3,24; 2) V. Aschan 3,31; 3) H. Montonen 3,39; 4) E. Römpötti. Juhlailtama alkoi seuran talolla klo 20,30. Yhteislaulun jälkeen lausui seuran esimies V. Kaukiainen yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa esittivät neidit Sylvi Römpötti ja Hilda Peussa (runot "Vala maalle" ja Kultainen päivä"). Opettaja K. Qvanten piti Kalevala-aiheisen puheen. Vielä esitettiin näytelmä "Mestarin nuuskarasia" hyvin pirteästi. Lopuksi oli lyhyt karkelo. Yleisöä oli juhlassa runsaasti ja sen käytös siivoa.

1.8.1935 Rannan Sanomat
Sk:n ja Lottien yhteinen kesäjuhla Koiviston Rautasella. Koiviston suojeluskunnan ja Lotta-Svärd yhdistyksen Rautasen kyläosastojen yhteinen kesäjuhla oli viime sunnuntaina Rautasella. Päivällä suoritettiin urheilukilpailu alkaen klo 15 ja saavutettiin siinä seuraavat tulokset: Juoksusarja 1) A. Ratia 237,06 pist.; 2) M. Paavolainen 206,08 pist.; 3) H. Kolkka 178,06 pist. Parhaat tulokset olivat kaikki A. Ratialla: 100 m. 12,02; 400 m. 55 sek.; 1500 m. 4,56. Hyppysarja: 1) M. Kujanpää 202,44 pist.; 2) A. Ratia 195,82 pist.; 3) M. Paavolainen 187,43 pist. Lähinnä V. Vanhanen 186 pist. Parhaat tulokset: korkeus M. Kujanpää 160; pituus A. Ratia 6,10; kolmiloikka M. Kujanpää 12,34. Heittosarja: 1) U. Kujanpää 192,11; 2) K. Tikka 191,85; 3) V. Luukka 190,40. Lähinnä M. Paavolainen 173,03. Parhaat tulokset: kuula U. Kujanpää 11,13; keihäs K. Tikka 41,20; kiekko K. Tikka 31,17. Illalla klo 20 oli Rautasen ns-talolla juhlailtama. Laulettua yhteisesti kansallislaulun piti Aino Inkinen tervehdyspuheen, neiti Sylvi Römpötti lausui runon ja neiti Hilda Peussa luki kertomuksen. Väliajan jälkeen laulettiin taas yhteisesti "Kuullos pyhä vala...", jonka jälkeen johtaja Leo Autere piti isänmaallisen puheen. Vielä esitettiin näytelmä ja lopuksi oli karkeloa. Yleisöä oli tilaisuuteen kertynyt kohtalaisen runsaasti.

12.9.1935 Rannan Sanomat
Rautasella puri käärme marjanpoimijaa. Viime sunnuntaiaamuna kun Koiviston Rautaselta kotoisin oleva emäntä Ida Malkki oli poimimassa marjoja metsässä, puri käärme häntä oikean jalkaterän syrjään sillä seurauksella, että jalka alkoi nopeasti turvota ja potilas oli toimitettava Koiviston kunnanlääkärin hoidettavaksi. Myrkyn leviäminen saatiin ehkäistyksi heti, mutta hoidetaan potilasta edelleen Koiviston kunnan sairaalassa

10.10.1935 Rannan Sanomat
Rautasen ns. vuosikokous pidettiin omalla talolla t.k. 3 pnä. Puheenjohtajaksi val. esimies V. Kaukiainen, kirjuriksi neiti Aino Inkinen. - toiminta ollut melko vilkasta - Esimieheksi val. maanviljelija V. Kaukiainen. Uudeksi jäseneksi johtokuntaan neiti Sirkka Teräväinen. Järjestysmiehiksi Aaro Inkinen, Johannes Seppä, Erkki Ratia, Toivo Römpötti, Onni ja Antti Kouki, huvitoimikunnan kok.kutsujaksi neiti Elvi Kyytsönen.

24.10.1935 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous. Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous oli Rautasen nuorisoseuran talossa viime sunnuntaina alkaen klo 17. Osaanottajia oli saapunut n. 30 henkilöä. Puheenjohtajaksi valittiin Johannes Seppä ja sihteeriksi Toimi Kyytsönen. Kokous tunnustettiin lailliseksi. Johtokuntaan valittiin erovuorossa olevat entiset jäsenet. Esimieheksi tuli edelleen J. Seppä, pöytäkirjan tarkastajiksi T. Seppä ja H. Kaipiainen sekä tilintarkastajiksi E. Koli ja V. Kaukiainen. Johtokunnan laatima työsuunnitelma hyväksyttiin. Jäsenmaksuksi määrättiin 5:-, mutta jos samasta talosta on useampia, niin seuraavilta 2:-. Viipurin läänin kotiteollisuusyhdistyksen ehdotukseen, että Rautaselle järjestettäisiin puuseppäkurssit, päätettiin näiden kurssien järjestäminen anoa Kotiteollisuusyhdistykseltä. Apilan hankaus annettiin huutokaupalla F. Kaipiaiselle, ja toimitetaan se jouluk. 9-10-11 p:nä. Närjäjärveen päätettiin istuttaa piisamimyyriä, ja anotaan Viipurin läänin Maamiesseuralta asiantuntija.

7.11.1935 Rannan Sanomat
Koiviston rautasen Tarkastusyhdistyksen vuosikokous oli lokak. 27 pnä alk. klo 14. Kokouksen avasi maanviljelijä Tuomas Inkinen joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, kirjuriksi valittiin Konsta Kaipiainen. - Hallitukseen val. Tuomas Inkinen, Armas Rousku ja Konsta Kaipiainen. Tilintarkastajiksi määrättiin Eino Kaukiainen ja Toimi Kyytsönen

7.11.1935 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseura 25-vuotias. Viime sunnuntaina vietti Rautasen nuorisoseura 25 v. juhlan omalla talollaan, alkaen klo 19,30. Yhteislaulun jälkeen piti maanvilj. E. Kaukiainen tervehdyspuheen, jossa kosketteli seuran työtä kuluneena aikana. Lausuntaa esittivät seuran jäsenet Sylvi Römpötti ja V. Kaukiainen. Juhlapuheen piti maanvilj. A. Inkinen. Puhessaan hän laajalti selvitti n.s. työn tarkoitusta ja saavutuksia. Opettajatar Siiri Surakan johdolla lauloi naiskuoro kahdesti. Saman henkilön johdolla eräät seuran naisjäsenistä esittivät kansantanhuja. Opettaja O. Lehtonen lausui muutamia ajatuksia raittiuden merkityksestä ja toi Koiviston nuorisoseuran onnittelut. Vielä oli ohjelmassa 25-vuotis kertomus opettaja K. Qvantenilta ja näytelmä "Kirjavassa hameessa". Onnittelukirjeitä oli saapunut Alina ja Vilho Rainingolta sekä Koiviston nuorisoseurapiiriltä. Herra A. Inkinen toi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran, herra Raininko Karhulan nuorisoseuran, J. Seppä Rautasen maamiesseurapiirin ja Aino Inkinen paikkakunnan lottien onnittelut. Myös esitettiin Rannan Sanomain tervehdys. Onnistunut juhla päättyi lyhyeen karkeloon. Yleisöä oli kohtalaisen runsaasti.

14.11.1935 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen nuorisoseuran historiikkia. Niinkuin selostuksista on nähty, vietettiin t.k. 3 p:nä Rautasen nuorisoseuran 25-vuotisjuhla. Jo ennen tätä varsinaista seuraa toimi Rautasen kylässä jonkunlainen alkuseura, jonka johdossa oli ylioppilas Erland Virkki. Kun Virkki meni Amerikkaan, hajosi tämä seura, eikä siitä jäänyt muuta arkistoa kuin joitakin kirjoja, joissa oli leimasimella painettu merkki: "Rautasen n.s.". Sittemmin toimi ompeluseura, joka lienee myöskin nuorisoseuran alkuyrityksen tapainen nuorison luoma seura, mutta siihen ei oltu tyytyväisiä, vaan lokak. 20 p:nä 1910 oli nykysen Rautasen nuorisoseuran perustava kokous Juhana Jantusen talossa. Ensimäiseksi puheenjohtajaksi valittiin op. K. Qvanten ja kirjuriksi Emma Parkki. 15.11. pidetyssä kokouksessa päätettiin eräin vastapalveluksin pitää huvitoimikunnan harjoitukset kansakoulun käsityösalissa. Keskusseuran vahvistamat säännöt hyväksyttiin 29.11. pidetyssä kokouksessa. 1 p:nä tammik. 1911 vietettiin ensimäiset iltamat Rautasen kylässä. Näinä parina vuotena pidettiin iltamia eri maalaistaloissa, kunnes tarjoutui tilaisuus ostaa n.s. "Sepännokan torppa". Kauppahinta oli 900:- markkaa, josta maksettiin sata markkaa käsirahaa. Jonkun ajan kuluttua järjestyivät luottoasiat niin, että voitiin ruveta rakentamaan taloa parempaan kuntoon. Rakennusurakkasumma oli 325:-. Huhtik. 1 p:nä valittiin rakennustoimikunta, jolloin ostettiin talolle tontti viidentoista (15:-) markan hinnasta ja ensimäinen kokous omassa talossa oli 8.9.1912. Sen jälkeen on taloa korjattu ja suurennettu jonkun kerran. Seurassa on harrastettu myöskin opintokerhotyötä toistakymmentä vuotta. Esimiehinä ovat olleet K. Qvanten, V. Ratia, E. Kaukiainen ja E. Kaukiainen.

19.12.1935 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Koiviston Rautasen ns on saanut ensi vuoden ajaksi arpajaisluvan. Toivottavasti muut nuorisoseurat muistavat arpajaisluvan saanutta jäsenseuraa voittolahjoituksilla

1936

9.1.1936 Rannan Sanomat
Rikostilastoa Koiviston nimismiespiiristä. Päättyneen vuoden aikana on Koivistolla tapahtunut viranomaisten tietoon tulleita rikoksia: valtiopetoksia 1, haitantekoja virkamiehelle 5, kotirauhan rikkomisia 3, murhapolttoja 1, asiakirjaväärennöksiä 1, veronkavaltamisia 4, salakuljetuksia 1, juopumuksia, syytteeseenjohtaneita 51 ja ns. hiljaisia humalaisa 183, muita poliittisia rikkomuksia 42, törkeitä pahoinpitelyjä 1, lieviä pahoinpitelyja 20, näpistelemisiä ja tavallisia varkauksia 133, törkeitä varkauksia ja murtoja 17, kavaltamisia 2, löytötavaran salaamisia 1, ryöstöjä 2, haaskauksia 2, omaisuuden vahingoittamisia 7, petoksia 5, muita omaisuusrikoksia 2, alkoholiaineiden luvaton valmistaminen 1, alkoholiaineiden luvaton myynti 33, alkoholiaineiden luvaton kuljetus 4,alkoholiaineiden luvaton hallussapito 15, muut alkoholilainsäädäntöä vastaan tehdyt rikokset 1, moottoriajoneuvoliikenteestä annettujen asetusten rikkomisia 4 sekä muita tähän ryhmään kuuluvia rikoksia 4. Rikollisuus Koivistolla on päättyneen vuoden aikana osoittanut huomattavaa laskua. Varsinkin on juopumusten lukumäärä vähentynyt miltei puolella. Vähentyneet ovat myös varkaudet jonkin verran

9.1.1936 Rannan Sanomat
Rautasen Sonniosuuskunta rl:n vuosikokous pidettiin Rautasen ns:n talossa viime sunnuntaina. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin hallinnon puheenjohtaja Anton Tervahartiala ja pöytäkirjanpitäjäksi Toimi Kyytsönen. Kun kokous oli tunnustettu lailliseksi, luettiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Esiteltiin tilit, jotka hyväksyttiin tilintarkastajien lausunnon perusteella. Tämän jälkeen otettiin keskusteltavaksi sonnin sijoitus kuluvan vuoden aikana ja päätettiin se sijoittaa Koiviston kunnan tilalle 3,000 markan hoitomaksua vastaan. Astutusmaksuksi määrättiin 15 markkaa. Tilin tarkastajiksi valittiin edelleen Konsta Kaipiainen ja Edvard Ratia ja pöytäkirjan tarkastajiksi Johannes Seppä ja Toivo Seppä.

9.1.1936 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiirin vuosikokous pidettiin kohta Sonniosuuskunnan kokouksen päätyttyä. Kokouksen avasi seuran esimies Johannes Seppä, joka valittiin myöskin kokouksen puheenjohtajaksi. Pöytäkirjan pitäjäksi valittiin Konsta Kaipiainen. Kokous kunnioitti hetken hiljaisuudella seisaalleen nousten päättyneenä vuonna kuoleman kautta maamiesseuran riveistä poistuneen Taavetti Hovin muistoa. Kun kokous oli todettu lailliseksi, luettiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Esitettiin myöskin tilit, jotka hyväksyttiin tilintarkastajien lausunnon perusteella ja myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja vastuuvapaus. Hyväksyttiin tämän vuoden menoarvioon johtokunnan ehdottama määräraha lannan- ja kalustonhoitokilailun palkintoihin. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Väinö Hoikkala ja Toivo Seppä. Kokouksessa oli läsnä 50 henkeä.

20.2.1936 Rannan Sanomat
Lottien toiminta Koiviston Rautasella on ollut erittäin vilkasta. Ompeluiltoja on vietetty säännöllisesti kerran viikossa ja osanottajia näissä illoissa on ollut ilahduttavan runsaasti mm. suojeluskunntalaiset ovat osallistuneet näihin iltoihin. Lotat Rautasella ovat olleet todellisia lottia ja tukeneet suojeluskuntaa tämän joutuessa talousellisiin vaikeuksiin. Niinpä ovat he suojeluskunnan Rautasen kyläosastolle, aikaisempien suksilahjoitusten lisäksi, antaneet rahalahjoituksen sekä kiertopalkinnon ja pyytävät Rautasen suojeluskuntalaiset täten lehtemme kautta tuoda julki sulimmat kiitoksensa.

27.2.1936 Rannan Sanomat
Lotta Svärd-yhdistyksen Rautasen kyläosaston hiihtokilpailut pidettiin t.k. 19 p:nä ja saavutettiin kilpailussa seuraavat tulokset: 1) Milja Ratia 15,31; 2) Lempi Lassi 16,40: 3) Martta Sorvali 18,10. Hiihdettävä matka oli n. 3 km. Ensi sunnuntaina, maaliskuun 1 p:nä, on suomen suojeluskuntien joukkokatselmuspäivä. Silloin suoritetaan tavanmukainen prosenttihiihto. Rautasen osasto suorittaa tämän tärkeän tehtävän joukkohiihtona tekemällä retken Humaljoelle. Lähtö tapahtuu nuorisoseuratalon luota klo 9 ja siihen on osallistuttava jokaisen suojeluskuntalaisen. Siis sukset ajoissa kuntoon ja sunnuntaina jokainen ladulle.

16.4.1936 Rannan Sanomat
Nuorisoseuratilaisuuksia. .. Rautasen n.s. vietti iltaman viime sunnuntaina talollaa, ohjelmasta mainittakoon tervehdyspuhe neiti Marta Oravalta, lausuntaa Aino Inkiseltä sekä näytelmä "Vuonna 2000". Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti

14.5.1936 Rannan Sanomat
Äitien päivää vietettiin Rautasen ns. talolla viime sunnuntaina alkaen klo 10. Suvivirren jälkeen suorittivat ohjelman kylän nuoret ja kansakoulun oppilaat opettajiensa avustuksella. Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti väkeä. Samana päivänä vietettiin äitienpäivää Kolkkalan kansakoululla ja Hietasella maanviljelijä Väinö Hietasen talossa vaihtelevalla ja runsaalla ohjelmalla

13.8.1936 Rannan Sanomat
Kirje Rautaselta. Tieoloista ja vähän muustakin. Täällä Rautasella, maanviljelijäin kylässä, on ollut sellaista menoa ja touhua töiden kanssa, että ovat jääneet unohduksiin kylämme yhteiset riennot ja askartelut. Nyt kuitenkin olemme saaneet rukiit korjatuiksi ja on tilaisuus vähän hengähtää ja muistella kesäisiä rientoja , kunnes taas toukoviljat ottavat oman aikansa. Erikoisesti tekee tässä mieli haastaa jotain kurjista tieoloista Rautasella, sillä tämä kylähän on saavuttanut kuuluisuutta huonoilla teillään. Moni matkaaja on saanut kerta toisensa jälkeen manailla ja ihmettelemästä päästyäänkin taas ihmetellä, kuinka voivat tiet olla sellaisessa kunnossa niinkin vilkasliikenteisellä maantiellä kuin on Rautaselle johtava tie. Ihmetelläpä sitä pitääkin, sillä onhan nyt voimassa uudet tielait. Haluankin sen vuoksi tehdä vähän selkoa tästä asiasta. Rautasella ovat tieasiat olleet sekaisin jo v:sta 1919 alkaen, sillä sitä ennen oli täällä, kuten muuallakin, tiet jakoteinä, joista manttaalin omistajat huolehtivat. V. 1919 alkoi puolustuslaitos rakennuttaa täällä näitä teitä. Se oikoi ja levensi vanhoja teitä sekä rakensi uusia, joista toiset jäivätkin vilkasliikenteisiksi teiksi, kuten tämä Makslahteen johtava tie ja tiet Tetriniemeltä Humaljoelle ja Kolkkalaan, Tänä aikana meni täällä entinen jakotiejärjestys kokonaan sekaisin ja oltiin hyvillään, että tierasituksista vapauduttiin kokonaan ja luultiin, että valtio kyllä pitää huolen teiden kunnossapitämisestäkin , koska huolehtii niiden valmistuksestakin. Tämä luulo oli kuitenkin erheellinen. Vuosia on odoteltu tienkorjaajia, mutta ei niitä ole kuulunut ja tiet ovat huonontuneet huonontumistaan ja ovat nyt varsin onnettomassa kunnossa. Sivullinen, joka asiaa ei lähemmin tunne , luulee, että teiden kehnous johtuu paikallisten tientarvitsijoiden huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Joskin on oltu vähän huolimattomia ei kuitenkaan aivan toimettomia. Niinpä päätettiinkin että ennekuin aletaan uutta tiejakoa toimittaa, tarjota valtiolle päätietä, joka tulee Makslahdesta Rautaselle ja edelleen Kolmikesälään, koska mainittu tie on vilkasliikenteinen läpikulkutie. Sittemmin näimmekin lehdestä, että , että valtio on hyväksynyt sen valtion tieksi, mutta taasen tulivat omat vastuksensa. Valtio tahtoo, että tien on oltava ensiluokkaisessa kunnossa ennekuin ottaa sen vastaan. Nyt kuitenkin on päästy niin pitkälle, että valtio on myöntänyt 50% kustannusarviosta, joka on lähes 500,000 markkaa, eli siis 250,000 markan avustuksen tien kunnostamiseen ja tieosakkaat taasen ovat puolestaan sitoutuneet laittamaan tien valtiolle kelpaavaan kuntoon , joten työt voisivat alkaa vaikkapa heti , mutta kuitenkin on odotettava, ennenkuin päästään alkuun. Kun nyt vuosikausia tätä asiaa on puuhailtu ja viety eteenpäin ja rahallisia uhrauksiakin on ollut lähes 10,000 markkaa kylän rahoista ja hanke on juuri selviämässä , niin jopa taasen jotkut tieosakkaat alkoivat vastustaa hanketta. Nyt ei enää puutu kuin muuta kuin päätökset heidän valituksistaan ja näitä päätöksiä parhaillaan odotellaan, että vihdoinkin päästäisiin tämä tietyö alkamaan, työ, jota niin monet kymmenet kerrat on jo kokouksissa jauhettu. On käsittämätöntä valituksia tehneiden osakkaiden valitukset , joissa he vastustavat tien valtiolle luovuttamista. Jos he työn ja rasitusten pelosta ovat sen tehneet niin varmaan he hakevat itselleen ikuista työtä ja rasitusta korkeimmasta oikeudesta. Jos heidän valituksiensa johdosta koko hanke kumotaan, niin tulevat he varmasti saamaan siitä itselleen ikuisen työn ja rasituksen, kun tie jakotieksi jaetaan, Joka tapauksessa täällä eletään siinä hyvässä toivossa, että pikapuoliin saamme mekin ajella jo kunnollisilla teillä. Erikoisen tunnustuksen ansaitsee tienhoitokunta, joka niin tarmokkaasti ja määrätietoisesti on toiminut tieasian kuntoon saattamiseksi. Paitsi tätä riitaista tiejuttua , on täällä Rautasella tehty myöskin sovinnollista työtä yhteisen hyvän eteen. Yksi tällainen työmuoto on maamiesseuran työ, jota jo toistakymmentä vuotta on Rautasella tehty mitä parhaimmassa sovussa. Maamiesseurapiirin toimintaohjelmassa on ollut myöskin juhlien ja iltamien pitäminen ja entiseen tapaan pannaan nytkin toimeen elok. 23 p:nä Rautasen ns.-talolla kesäjuhlat urheilukilpailuineen , jossa on 1500 m. juoksu, 3-ottelu, johon kuuluu kuula, pituushyppy ja 100 m. juoksu, alle 16-v. 800 m. juoksu ja alle 14-v. 100 m. juoksu. Iltajuhla pidetään klo 20, johon saapuu puhumaan Koiviston maamiesseurapiirin neuvojat, Lisäksi on ohjelmassa näytelmä "Nikodeemuksen kosijat" ja tanssimusiikista huolehtii hyvä jazzorkesteri. Kyllä riittää kuulemista ja näkemistä niin vanhoille kuin nuorillekin. Joukolla maamiesten juhliin.

27.8.1936 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiirin vuosijuhla oli viime sunnuntaina. Päivällä suoritetussa urheilukilpailussa saavutettiin seuraavat tulokset:

3-ottelu (kuula, pituushyppy ja 100 m): 1) A. Tähkäpää 226,46 pist.; 2) H. Silvennoinen 220,65 pist.; ja 3) A. Saloheimo 220,08 pist.
1500 m maantiejuoksu: 1) A. Ratia 4,43; 2) T. Kipinoinen 4,36 pist. ja 3) U. Riikonen 4,48.
Alle 16-vuotisten 3-ottelu; 1) O. Samuli 197,05 pist.; 2) H.Kolkka 179,67 pist.; 3) O.Eronen 160,53 pist.
Alle 14 v. 100 m. juoksu; 1) R. Sorvali 15,5 sek.; 2) R. Toivonen 15,7 sek.: 5) M. Pulli 15,8 sek.

Osanottajia oli yhteensä 44. Juhlailtama alkoi ns.-talolla klo 20.Yhteislaulun jälkeen maanviljelijä E. Kaukiainen piti tervehdyspuheen. Runon lausui neiti Sirkka Teräväinen. Esitelmän piti neuvoja U. Tuominen ja laulettua "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa" puhui neuvoja T. Juottonen. Vielä oli ohjelmassa kansantanhuja ja näytelmä "Nikodeemuksen kosijat". Maanviljelijä Johannes Seppä jakoi urheilupalkinnot ja hänen ehdotuksestaan kohotettiin 3-kertainen "hei"-huuto urheilulle. Väkeä oli juhlassa runsaasti .

3.9.1936 Rannan Sanomat
Koiviston maamiesseuran johtokunnan kokous pidettiin viime lauanataina ja päätettiin päättyneistä 2-vuotisista laidunviljelyskilpailuista jakaa seuraavat palkinnot: 1. palk. 97 pist. Matti Kaukiainen, Rautanen, 1. palk. 96 pist. Anton Tervahartiala, Rautanen, 2. palk. 92 pist. Simo Tulkki, Rautanen, 2. palk. 91,5 pist. Pellervo Hoikkala, Makslahti, 2. palk. 90 pist. Abram Kaukainen, Rautanen, 3. palk. 88 pist. Aug. Soini, Makslahti, 3. palk. 83 pist. Väinö Peussa, Makslahti, 3. palk. 82 pist. Adam Rainio, Makslahti. Palkintoina päätettiin kunniakirjojen lisäksi antaa rahaa ensimm. palkinnosta 100 mk, toisesta 75 mk ja kolmannesta palkinnosta 50 mk.

11.9.1936 Rannan Sanomat
Itkevä patsas. Se itkevä patsas oli ennen täällä Koiviston Kotterlahdessa Kuren Kallen talon luona. Se oli patsas, jossa silloinen rikoksista määrätty raipparangaistus pantiin täytäntöön. Siihen pylvääseen sidottiin rikollinen ja mustalainen Jerma antoi raipat. Mutta sitten sattui kerran niin, että ruoskivatkin viatonta miestä. Neljäkymmentäparia antoivat raippoja onnettomalle, varkaudesta syyttivät. Miehen vakuutukset viattomuudestaan kaikuivat kuuroille korville ja syyttömyys tuli ilmi vasta oikean varkaan kuolinvuoteella jossa tämä tunnusti varkauden tehneensä ja antaneensa viattoman kärsiä. Jumala kosti kuitenkin mustalais Jormolle niin, että hänen jalkansa mätänivät. Siitä alkaen alkoi patsas itkeä öisin niin, etteivät lähellä asuneet ihmiset saaneet yön rauhaa, vaan kaatoivat koko patsaan.

11.9.1936 Rannan Sanomat
Naishaltia Koiviston kirkolla. Jokaisella talolla ja rakennuksella oli ennen vanhaan oma haltiansa, kertoili eräs vanha, yhdeksännelläkymmenennellä ikävuodella oleva mummo. Niin sitä oli haltia Koiviston kirkollakin, se oli naishaltia Katriina-niminen. Sama haltia oli jo siinä vanhassa kirkossakin. jonka venäläiset isonvihan aikoina polttivat maan tasalle. Paikkakuntalaiset kuitenkin ehtivät ottaa kirkosta kellot ja upottaa ne meren pohjaan eikä vihollinen niitä saanut mukaansa. Vielä vuosikymmeniä kumisivat kellot myrskyisinä öinä merenpohjassa. Haltia saivat kuitenkin koivistolaiset mairritelluiksi uuteen kirkkoonsa , joka rakennettiin isonvihan jälkeen Koiviston Kirkkosaareen . Tämän kirkon poltti kuitenkin salama ja koivistolaiset rakensivat uuden kirkon mantereelle , juuri sille paikalle, missä nykyinen kirkko sijaitsee. Tämäkään kirkko ei ollut pysyväinen. Se myytiin Viipurin Talikkalan kirkoksi ja tätä kirkkoa Talikkalassa rakennettaessa pystyyn, määräsivät haltiat saarnatuolin paikan. Rakentajat aikoivat laittaa saarnatuolin miesten puolelle, mutta yön aikana naishaltiat purkivat kaiken päivällä tehdyn työn ja lopuksi ei rakentajain auttanut muu kuin muuttaa saarnatuoli naisten puolelle. Tällainen on tarina Koiviston kirkon haltioista, jonka vanhukset aina kertoilivat lapsilleen ja lastenlapsilleen ja tällä tavoin ovat säilyttäneet tuleville sukupolville Koiviston kirkon historian, joka kaikessa lyhykäisyydessään on hyvin selväpiirteinen.

1.10.1936 Rannan Sanomat
Makslahden osuuskaupan r.l. varsinainen syyskokous sunnuntaina 20.9.1936 Makslahden ns. talossa + osuustoiminnallinen illanvietto. ..Seur. illanvietto Römpötillä työväentalossa, Kurkelassa seurantalolla, Rautasella Rautasen ns. talossa ko 23.9

1.10.1936 Rannan Sanomat
Martta-yhdistys Koiviston Rautasen kylään. Viime aikoina on Rautasen kylässä ollut naisväen pohdinnan alaisena marttayhdistyksen perustaminen kylään. Tällä viikolla lähetettiin asianmukainen anomus Marttapiiriliitolle Viipuriin, joka antaa neuvoja ja ohjeita perustamistyöhön. Perustava kokous pidetään myöhemmin.

1.10.1936 Rannan Sanomat
Myytävänä kohta poikiva lehmä. Abram Kaukiainen, Koivisto, Rautanen

1.10.1936 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseuran vuosikokous pidettiin viime tiistaina seuran omalla talolla alkaen klo 20. Aluksi laulettiin "Ylös nuorten parvi...", minkä jälkeen piti seuran esimies V. Kaukiainen tervehdyspuheen. Sihteeri Aino Inkinen esitti seikkaperäisen vuosikertomuksen ja rahastonhoitaja Sirkka Teräväinen esitti tilikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili ja vastuuvapaus. Seuran esimieheksi valittiin yksimielisesti entinen esimies V. Kaukiainen. Johtokunnan ehdotuksen mukaisesti päätettiin jo tänä syksynä aloittaa talon laajennus- ja korjaustyöt. Asiasta huolehtimaan valittiin seuran johtokunta. Johtokunta valitsi keskuudestaan varaesimieheksi Johannes Sepän, rahastonhoitajaksi A. Juntusen ja sihteeriksi Aino Inkisen. Valittiin edustajat Etelä-Karjalan ns:n vuosikokoukseen sekä piirin kokouksiin. Valittiin järjestysmiehiksi 6 henkilöä sekä 14-henkinen huvitoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin neiti Martta Orava. Entiset tilintarkastajat valittiin uudelleen sekä pöytäkirjan tarkastajiksi Lempi Koli ja Arvo Kaukiainen. Osanotto kokoukseen oli erittäin runsas ja yksimielisesti päätettiin ryhtyä innokkaasti alkamaan uutta työvuotta.

15.10.1936 Rannan Sanomat
Maanviljelijä Anton Ratia 60 vuotta. Viime maanantaina täytti maanvilj. Anton Ratia Koiviston Rautasella 60 vuotta. Isäntä Ratia on paikkakunnallaan tunnettu erittäin ahkeraksi ja tunnolliseksi mieheksi, joka kaikella ahkeruudellaan on työskennellyt pääelinkeinomme maanviljelyksen hyväksi. Myöskin on isäntä Ratia aikaisemmin kuulunut kansakoulun johtokuntaan. Jo sunnuntaina oli suuri joukko naapureita ja sukulaisia saapunut onnittelemaan päivän sankaria, jonka luona vietettiin hetkinen ja kunnioitettiin juhlijaa yhteislauluin.

29.10.1936 Rannan Sanomat
Raittiustilaisuuksia alkavalla raittiusviikolla Koivistolla. .. ke 4.11. klo 14 Rautasella, puhuvat herra Talasmo ja opettajat Ravantti ja Qvanten

29.10.1936 Rannan Sanomat
Myytävänä kohta poikiva lehmä Matti Kaukiaisella Rautasella

12.11.1936 Rannan Sanomat
Myytävänä: puolivuotias orivarsa hyvistä vanhemmista. Os. Makslahti, Rautanen Aleks Teräväinen.

12.11.1936 Rannan Sanomat
Kurkkumätätilanne Koivistolla on jonkun verran helpottunut, joskin tautia nyt esiintyy useammassa kylässä. Koska Humaljoella ei pitempään aikaan ole sattunut uusia tapauksia, aloittaa siellä kansakoulu toimintansa huomenna. Nykyään on Koiviston sairaalassa 13 kurkkumätäpotilasta. Kuluneen viikon aikana on Makslahdessa sattunut kaksi tapausta ja Koiviston kauppalassa myöskin kaksi, jotka molemmat ovat yhteiskoululaisia, toinen Kuolemajärveltä ja toinen Uudeltakirkolta. Samoin Rautasella sairastui viime maanantaina yksi alakansakoululainen, ja Kurkelassa on sattunut kaksi epäilyttävää tapausta, jolloin asianomaisille on annettu seerumi. Myöskin Vanhassa kylässä on sattunut yksi tapaus. Rautasen koulu aloitti toimintansa viime maanantaina. Vain lastenkodin lapset ovat eristetyt.

12.11.1936 Rannan Sanomat
Kurkkumätä levinnyt jo Koiviston Tetriniemellekin. Rautasen koulu suljettu. Tulirokkotapaus Humaljoella. Kuluneen viikon aikana ei Humaljoella enää ilmennyt uusia kurkkumätätapauksia, ennenkuin viime tiistaina. Tämän viimeksi sattuneen tapauksen vuoksi oli koulun sulkemisaikaa taas jatkettava 10 päivällä. Viime tiistaina todettiin Humaljoella myöskin erään noin 15 vuoden ikäisen tytön sairastuneen tulirokkoon, joten kulkutaudit näyttävät ottaneen Humaljoen oikein tyyssijakseen. Kaikkiin asian vaatimiin toimenpiteisiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi on ryhdytty. Koiviston kauppalassa on myöskin kuluneen viikon aikana todettu yksi kurkkumätätapaus sekä kunnassa on sairastunut yksi, joka kuitenkin lienee saanut tartunnan Säkkijärveltä. Myöskin Koiviston Tetriniemessä on sattunut kaksi kurkkumätätapausta, nimittäin eräs 7-vuotias poika ja 9-vuotias tyttö. Molemmat olivat erittäin vaikeita tapauksia. Sairastunut poika kuoli Koiviston sairaalassa viime tiistaina. Myös Makslahden Kurkelassa on kaksi kurkkumätätapausta todettu viime keskiviikkona. Näiden uusien taudintapausten johdosta on Rautasen koulu suljettu ainakin täksi viikoksi. Samoin on Rautasella kaikki yleiset kokoukset kielletty. Jos tauti siellä pääsisi levenemään, voisi siitä koitua varsin tuhoisat seuraukset, koska kunnan lastenkoti on paikkakunnalla.

19.11.1936 Rannan Sanomat
Kurkkumädän levikki Koivistolla laajentunut. Uudellakirkolla sattunut 3 tapausta, Kuolemajärvellä 1, Säkkijärvellä tulirokkoepidemia loppumassa. Koivistolla on kurkkumätä saanut kuluneen viikon aikana yhä laajemman levikin. Niinpä Rautasen lastenkodissa on jo 5 lasta saanut tartunnan. Heidät on eristetty lastenkotiin, jonne on hankittu erikoinen hoitajatar. Muutkin Rautasella sairastuneet on siirretty sinne, koska kunnan sairaalassa on tilan ahtaus, joten lastenkodissa on tällä haavaa on 10 henkilöä hoitoa saamassa. Koiviston kauppalassa on sairastunut 2 lasta sekä sairaanhoitajatar. Humaljoella on todettu yksi tapaus ja Kurkelassa sekä Patalassa kumpaisessakin yksi. Koiviston Saarenpäässä on eräs kolmi-vuotias lapsi sairastunut tulirokkoon. Humaljoella ovat kunnanlääkäri ja paikallinen diakonissa suorittaneet kaksi joukkotarkastusta, jolloin yhteensä noin 70 henkilöä tarkastettiin ja todettiin terveiksi. Kanneljärvellä ei kuluneen viikon aikana ole todettu ainoatakaan kulkutautitapausta. Tulirokkoepidemia Säkkijärvellä näyttää asettuneen. Hoidettavana on edelleenkin viisi potilasta. Uudellakirkolla on kuluneen viikon aikana sattunut kolme kurkkumätätapausta. Nykyään on Uudenkirkon kulkutautisairaalassa hoidettavana 9 kurkkumätäpotilasta. Kuolemajärvellä näyttää kurkkumätäepidemia loppuvan, sillä kuluneen viikon aikana ei sattunut kuin yksi uusi tapaus. Nykyään on kulkutautisairaalassa hoidettavana 3 kurkkumätäpotilasta.

19.11.1936 Rannan Sanomat
Koiviston kauppalan Terveydenhoitolautakunta tiedottaa täten, että kaikilla Koiviston kauppalalaisilla, jotka epäilevät sairastavansa kulkutautia, kurkkumätää t.m.s., on tästä lähtien toistaiseksi, kunnes toisin määrätään, oikeus tarkastuttaa itsensä ilmaiseksi Koiviston kunnanlääkärin, tohtori P. Merikallion luona. Samalla huomautetaan, että ne jotka saapuvat vastaanottopaikalle tässä tarkoituksessa, eivät menisi sisälle odotushuoneeseen muitten potilaitten joukkoon, vaan soittaisivat ulko-oven pielessä olevaa soittokelloa ja odottaisivat ulkosalla, kunnes kunnanlääkäri tulee heitä siinä tarkastamaan. Koivistolla marrask. 16 p:nä 1936. Koiviston kauppalan Terveydenhoitolautakunta.

26.11.1936 Rannan Sanomat
Kurkkumätätilanne Koivistolla näyttää tällä hetkellä vähän rauhallisemmalta. Humaljoella jossa epidemia eniten on vaikuttanut, ei kuluneen viikon aikana ole sattunut yhtään uutta tapausta. Rautasella on todettu neljä epäilyttävää tapausta ja on siellä lastenkodissa nyt kaikkiaan 10 lasta eristettynä. Kuluvan viikon aikana on kauppalassa todettu yksi, Makslahdessa yksi sekä Vanhassa kylässä kaksi uutta kurkkumätätapausta

31.12.1936 Rannan Sanomat
Urakkatarjous. Huutokaupalla tarjotaan tehtäväksi Makslahden-Rautasen-Kolmikesälän tien Honko-ojan silta kivestä 1 m. x 1 m. Piirustukset ja työselitykset nähtävänä A. Tervahartella Rautasella. Huutokauppa pidetään 10.1.1937 klo 2 paikan päällä. Kirjallisia tarjouksia myös vastaanotetaan. Hoitokunta pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tahi hyljätä tarjoukset. TIEHOITOKUNTA.

31.12.1936 Rannan Sanomat
Pylväspuita varastettiin metsästä Koivistolla. Koivistolla on tullut ilmi harvinainen varkaus. Kunnan ja kauppalan yhteisesti omistamalta Rautasen tilalta samannimisessä kylässä todettiin varastetun 9 suurta pylväspuuta sekä läheisestä taloll. Väinö Peussan metsästä Makslahdesta 5 samanlaatuista. kannot oli varas peittänyt sammalilla. Kun asiasta ryhdyttiin ottamaan lähempää selkoa, havaittiin, että puut oli t.k. 17 ja 18 päiväin välisenä yönä autolla tuotu satamaan, missä ne oli ehditty myydäkin. Myyjä ei kuitenkaan ollut ehtinyt vielä saada muuta kuin 8 mk. käsirahaksi, kun puiden luovutus ostajalle ei vielä ollut tapahtunut, varkauden jo tullessa ilmi. Lauantaina saatiin sitten pidätetyksi varas, talollisen poika Kaarle Peussa Makslahdesta. Syyksi tekoonsa ilmoitti hän rahanpuutteen. Käyttämilleen apulaisille hän taas oli selittänyt, että metsä, josta puut otettiin, oli hänen isänsä omaisuutta. P. on tekonsa tunnustanut ja tulee asia esille talvikäräjillä. - Mainittakoon, että kysymyksessä olevanlaisten pylväiden hinta on n. 60 mk. kpl.

8.1.1936 Rannan Sanomat
Kulkutautitilanne Koivistolla. Vatnuorin koulua ei avata kurkkumätäepidemian vuoksi. Härkälässä tulirokkoa. Tiedustellessamme Koiviston kunnanlääkäriltä paikkakunnan kulkutautitilanteesta, kertoi hän meille seuraavaa. Joulukuun 16 ja 31 päivien välisenä aikana sattui Koivistolla yhteensä 20 kurkkumätätapausta, joista kauppalassa 5, Humaljoella 1, Makslahdessa 2, Vanhassakylässä 1 ja Vatnuorissa 11. Kuluvan tammikuun aikana on lisäksi kauppalassa todettu 4 ja Vatnuorissa 5 kurkkumätätapausta. Epidemian johdosta on Vatnuorin kansakoulu, jonka piti alkaa toimintansa tänään, määrätty suljettavaksi ainakin kahden tulevan viikon ajaksi. Myöskin 3 tulirokkotapausta on todettu Koivistolla, nimittäin kauppalassa 1 ja Härkälässä 2, joista toinen todettiin t.k. 2 p:nä. Kauppalassa sairastunut on pääsetetty tänään parantuneena sairaalasta.

1937

28.1.1937 Rannan Sanomat
Rautasen Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin Rautasen koululla viime maanantaina alkaen k:lo. 19. Aluksi laulettiin virsi "Jeesus onnen osan oma".. Tämän jälkeen opettajatar Siiri Surakka piti tervehdyspuheen, jossa hän hyvin sattuvasti valaisi naisten tehtävää kodissa ja toivoi, että marttayhdistyksen tuleva toiminta muodostuisi jäsenilleen runsaita tuloksia tuottavaksi. Sen jälkeen neiti Tyyne Akkanen esitti sadun, neiti Hilma Lassi runon ja emäntä Lempi Kaukiainen kertomuksen. Ohjelmassa seurasi useampia lauluja ja väliaika, jonka aikana oli teetarjoilu. Tämän jälkeen alkoi virallinen kokous. Puheenjohtaja opettaja Siiri Surakka selosti sääntöjen merkitystä. Kirjurina toimi em. Ida Sorvali. Päätettiin joka toinen maanantai pitää ompeluilta. Päätettiin anoa pidettäväksi lihansavustamis-, leipomis- ja tallukanvalmistuskurssit kuluvan vuoden aikana. Lopuksi laulettiin "Mun ota käten' Herra ja taluta..." Väkeä oli tilaisuudessa runsaasti.

8.1.1937 Rannan Sanomat
Rautasen Sonniosuuskunta r.l:n vuosikokous pidettiin viime sunnuntaina Toivo Sorvalin talossa alkaen klo 15. Puheenjohtajana toimi A. Tervahartiala ja kirjurina V. Kaukiainen. Luettiin osuuskunnan hallituksen laatima vuosikertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Hallituksen erovuoroinen jäsen T. Kyytsönen valittiin uudelleen; varajäseneksi tulivat F. Kaipiainen ja V. Kaukiainen. Esitettiin tulo- ja menoarvioehdotus kuluvalle toimintavuodelle. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin ehdotus sellaisenaan. Sen mukaan kannetaan astutusmaksua jäsenlehmiltä 13 mk. ja ei jäsenlehmiltä 35 mk. Sonnin hoidon luontaisetuna päätettiin antaa 4½ kg kauroja osaketta kohti. Sonni sijoitetaan edelleenkin kunnan maatilalle. Hoidosta ja ruokinnasta maksetaan 2000 mk. rahassa ja 450 kg. kauroja. Tämän jälkeen alkoi samassa paikassa Rautasen maamiesseurapiirin vuosikokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin J. Seppä ja kirjuriksi T. Kyytsönen. Luettiin v:n 1936 tilit ja toimintakertomus. Tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin rahastonhoitajalle ja johtokunnalle täydellinen tili- ja vastuuvapaus. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin H. Kaipiainen ja T. Seppä. Kokouksen lopussa jaettiin palkinnot jäsenten välisestä kilpailusta kaluston hoidossa ja saivat niitä seuraavat: 1 palkinto (50:-), Konsta Kaipiainen ja Abraham Kaukiainen. 2 p. (30 :-), J. Kälviälä ja T. Kyytsönen. 3 p. (20:-), Matti Kaukiainen.

11.3.1937 Rannan Sanomat
Hevosia otetaan halon ja riukujen ajoon Koiviston kunnan metsään Rautaselle, ajomatka 0-1 km. Vetopalkoista ym. asiaan kuuluvista seikoista antaa selvyyden tällä viikolla metsätyönjohtajat sielä metsässä ja myöhemmin allekirjoittanut. Koivistolla 10.3.1937 Mikko Hämäläinen.

29.4.1937 Rannan Sanomat
Kielto. Lampaiden käytön kiellämme omistamiltamme mailta sakon uhalla. Tetriniemellä, 28.4. -37. Juho Tetri, Konsta Peussa, Maria Parkki, Adam Repo, Juho Paikkonen, Matti Tetri, Konsta Parkki, Eva Parkki, Johannes Tetri, Sulo Rokka.

23.6.1937 Rannan Sanomat
Koiviston maamiesseuran lannanhoitokilpailut. Koiviston maamiesseuran lannanhoitokilpailut on nyt päättynyt ja seuran johtokunta päätti kokouksessaan t.k. 5 pnä jakaa palkinnot kilpailijoille seuraavasti: 1 palkinnon 92 pistettä saivat Konsta ja Hugo Kaipiainen Rautaselta sekä kunnan maatila. Toisen palkinnon 89 pistettä saivat Matti Kaukiainen ja Abram Kaukiainen sekä 88 pist. Juho Kälvelä, 85 pist. Aleks Seppä ja 81 pist. Väinö Santamo. Kolmannen palkinnon 75 pist. saivat Edvard ja Valfrid Ratia, Mikkeli Kyytsönen, Toivo Seppä ja Aleks Teräväinen sekä 72 pist. Väinö Hoikkala kaikki Rautaselta. Palkintoina jaetaan 1 ja 2 palkinnon saajille esineitä ja muina palkintoina kunniakirjoja.

23.6.1937 Rannan Sanomat
Palotarkastus Koiviston kunnan alueella jatkuu parhaillaan. Tarkastettuja alueita ovat Römpötti, Makslahti, Tervahartela, Rautanen sekä joitakin yleisiä rakennuksia Humaljoen kylästä ja joistakin muista kylistä. Palotarkastus joka Koiviston kunnan alueella on vasta ensimmäinen, on osoittautunut aivan välttämättömäksi, sillä muistutuksia uunien suhteen on täytynyt tehdä niin paljon, ompa rakennuksia, joissa koko lämmityslaite on määrätty purettaviksi ja uusittaviksi. Muuten mainittakoon, että yleiset rakennukset ovat läpäisseet tarkastuksen, vain joitakin pikku korjauksia on tehtävä. Tarkastus kestänee melkein koko kuluvan kesän, sillä kylät ovat hajallaan ja tarkastus on vain yhden miehen, palopäällikön huolena. Koska tarkastus on ensimmäinen kunnan alueella, on se yleisön ymmärtämyksen puutteessa jonkunverran tuottanut hankaluuksia. Kehoitetaankin yleisöä suhtautumaan siihen ymmärrtämyksellä, sillä tarkastus on lain määräämä ja tulevaisuudessa tulee säännöllisesti toistumaan kerran vuodessa.

23.6.1937 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen martat: Viime sunnuntaina järjestivät Rautasen kylän martat juhlan sikäläisellä ns-talolla. Ohjelmasta mainittakoon Lempi Kaukiaisen pitämä tervehdyspuhe, Siiri Kaukiaisen kertomus, Helvi Kälvelän satu, Saimi Tervaahartialan yksinlauluesitykset ja Hilda Suurhaskon marttakertomus marttojen käynniltä emäntä- ja isäntäpäivillä.Lisäksi oli ohjelmassa laulua ja näytelmä.

23.6.1937 Rannan Sanomat
Koiviston kunnanvaltuuston kokous: Rautasen koulun piirustusten hyväksyminen pantiin pöydälle seuraavaan kokoukseen, jotta saataisiin selville, onko nykyinen koulupaikka sopiva.

12.8.1937 Rannan Sanomat
Kuulutus Lasten yleinen rokotus toimitetaan seuraavissa paikoissa ja seuraavina aikoina: Tiistaina 24.8.1937 14.00 Rautasen kunnalliskodissa. Jälkitarkastus toimitetaan seuraavasti: Tiistaina 7.9.1937 klo 14.00 Rautasen kunnalliskodissa. Asianomaisille huomautetaan, että rokotus, jonka toimittaa kunnanlääkäri on pakollinen ja on lain mukaan rokotettava jokainen lapsi, joka tämän vuoden loppuun mennessä täyttää 2 vuotta sekä kaikki ne 15 v nuoremmat lapset jotka ovat aiemmin jääneet rokottamatta tai joissa rokotus ei ole onnistunut.

19.8.1937 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiiri vietti kesäjuhlaansa viime sunnuntaina. Päivällä suoritettiin urheilukilpailut, joihin sateisen sään takia osallistui ainoastaan 4 henkilöä. 3-ottelun tulokset: 1) A. Ratia 214,69 pist., 2) A. Sorvali 204,03 pist., 3) H Kolkka 160,85 pist. 1,500 m. juoksu: 1) A. Ratia 4,59, 2) A. Sorvali 5,25, 3) H. Kolkka 5,27. Iltajuhlan ohjelmasta Rautasen ns. talolla alkaen klo 20 mainittakoon seuraavaa: yhteislaulua, tervehdyspuhe maanviljelijä E. Kaukiainen, lausuntaa neiti Edit Qvantenilta ja esitelmä sokierijuurikkaan viljelystä maatalousteknikko U. Tuomiselta sekä varsin pirteästi esitetty näytelmä "Punainen nainen". Yleisöä oli juhlaan saapunut vähän puoleisesti.

2.9.1937 Rannan Sanomat
Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessaviime perjantaina käsiteltiin ja päätettiin mm. seuraavat asiat: Valtuusto päätti olla jakamatta Rautasen koulupiiriä, sitä paitsi samalla ryhtyä anomaan Rautasen kouluun lisärakennuksen rakentamiselle 3 vuoden lykkäyksen.

2.9.1937 Rannan Sanomat
Sukunimemme Kansanen olemme Viipurin l. maaherran päätöksellä N:o 3581 muuttaneet takaisin sukumme entiseksi nimeksi Kansanaho. Koivistolla elokuun 31 p. 1937. Toivo, Alma, Erkki ja Toivia Kansanaho.

16.9.1937 Rannan Sanomat
Koiviston nuorisoseurapiirin piiritoimikunnan kokous oli t.k. 8 päivänä Rautasen kansakoululla. Opettaja A. Tuokon johtaessa puhetta päätettiin pitää piirin vuosikokous sunnuntaina lokak. 10 pnä Rautasen nuorisoseuran talolla alkaen klo 14. Paitsi virallisia asioita on luvassa alustus "Nuorisoseurojen suhde muihin paikallisiin seuroihin". Illalla järjestetään juhla samassa paikassa hyvällä ohjelmalla. Toivomuksena on ettei lähiseudun sivistysseurat silloin vietä omia tilaisuuksiaan. Runsas osanotto kokoukseen ja juhlaan on suotava.

7.10.1937 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseuran vuosikokous oli omalla talolla keskiviikkona syyskuun 29 pnä. Laulettua yhteisesti "Ylös nuorten parvi" avasi esimies V. Kaukiainen kokouksen puheella, jossa selosti kuluneen vuoden toimintaa. Kokouksen avaaja valittiin johtamaan puhetta ja sihteeriksi kutsuttiin Aino Inkinen, joka esitti laatimansa vuosikertomuksen. Seuran tilit luki rahastonhoitaja Arvi Juntunen. Tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin hänelle ja johtokunnalle täydellinen tili- ja vastuuvapaus. Seuran esimieheksi valittiin Uuno Kaukiainen. Uusiksi jäseniksi johtokuntaan tulivat Tyyne Akkanen ja V. Kaukiainen. Entisistä jäsenistä valittiin Eino Kaukiainen, A. Juntunen ja Elvi Sorvali uudelleen johtokuntaan. Järjestysmiehiksi määrättiin uudelleen Toivo ja Väinö Sorvali, Uuno ja Viljam Kaukiainen, Onni ja Antti Kouki sekä lisäksi Kauno Rikström ja Aug. Hilska. Vahtimestariksi valittiin A. Juntunen, pukuhuoneen hoitajaksi V. Santamo ja ravintolanpitäjäksi Saimi Tervahartiala sekä tilintarkastajiksi V. Santamo ja K. Qvanten sekä varalle V. Kyytsönen ja K. Kaipiainen. Vuoden aikana on taloa vuorattu ja laajennettu. Talkoilla on hankittu suurin osa rakennustarpeita ja seuran miesjäsenet olivat työssä. Opintokerho toimi entiseen tapaan op. K. Qvantenin johdolla ja 10 jäsentä suoritti tutkinnon "kunnallistiedossa". Poismuuttaneen huvitoimikunnan puheenjohtajan Martta Oravan sijaan tuli Tyyne Akkanen. Seuran tulot olivat 9,939:85 ja menot 9,758:75. Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi V. Kaukiaisen, sihteeriksi Tyyne Akkasen ja rahastonhoitajaksi Arvi Juntusen. Edustajiksi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosikokoukseen tulivat Uuno Kaukiainen ja Tyyne Akkanen sekä Koiviston nuorisoseurapiirien kokouksiin johtokunta kokonaisuudessaan.

14.10.1937 Rannan Sanomat
Koiviston nuorisoseurapiirin vuosikokous- ja juhla Rautasella viime sunnuntaina. Edustajia 10 seurasta yhteensä 44 henkeä. Koiviston ns. piirin vuosikokous oli viime sunnuntaina Rautasen ns. talolla alkaen klo 14,45. Laulettua "Nuorisoseuramarssin" piti piirin puheenjohtaja op. A. Tuokko tervehdyspuheen ja avasi kokouksen. Puhetta johtamaan valittiin kokouksen avaaja V. Lerkki ja sihteeriksi neiti Alma Akkanen. Sihteeri ja rahastonhoitaja A. Inkinen esitti vuositilit- ja kertomuksen, jotka sellaisenaan hyväksyttiin. Arpajaistilejä tarkastamaan valittiin op. V. Kansanen ja herra V. Lerkki. Pöytäkirjan tarkastajiksi tulivat N. Mamia ja Aarne Akkanen. Piirin puheenjohtajaksi valittiin opettaja A. Tuokon kieltäydyttyä opettaja V. Kansanen. Erovuorossa olevat jäsenet A. Inkinen, V. Kilkkinen ja K. Qvanten valittiin uudelleen sekä V. Kansasen sijaan A. Tuokko. Tilintarkastajiksi tulivat Veikko ja Toivo Lerkki, varalle Tatu ja Samuli Lerkki. Piirivero päätettiin pysyttää entisellään (50:-). Edustajiksi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosikokoukseen valittiin opettajat A. Tuokko ja V. Kansanen. Talvijuhla vietetään, jos mahdollista Koiviston nuorisoseuran luona. Tästä päättää lopullisesti piiritoimikunta. Piiritoimikunnan jäsenet Alma Akkanen, Hellin Tähkäpää ja Vilho Rainio valittiin uudelleen. Opettaja V. Kansanen alusti laajasti kysymyksen "Nuorisoseurojen suhteesta muihin seuroihin". Laajan keskustelun jälkeen hyväksyttiinkin alustajan esittämät ponnet. Koiviston nuorisoseurapiirin vuosikokous hyväksyi alueen nuorisoseurojen noudatettavaksi suhteessa muihin järjestöihin seuraavaa: 1) Toimikauden alussa sovitaan kunkin kerhojen harjoitus- ja kokousilloista ja sovitellaan ne niin, ettei samanaikaisesti ole kuin yksi tilaisuus. Nuorisoseurat rajoittakoot ja esittäkööt toisille järjestöillekin saman toivomuksen, toimintamuotojaan niin vähiin, ettei ylikuormitusta jäsenistölle tule. Kukin järjestö erikoistukoon ja hoitakoon sille luonnonmukaisilta näyttävät tehtävänsä. 2) Nuorisoseurat sopivat toisten tahi lähikylien yhdistysten kanssa siitä, että julkisia tilaisuuksia, kuten iltamia ja juhlia ei järjestetä saman aikaisesti vaan sopivasti vuorotellen. Aitienpäivät, pikkujoulut, uudenvuoden vastaanottajaiset ja itsenäisyyspäivien vieton järjestävät kaikki saman kylän järjestöt yhteisesti. 3) Nuorisoseurat ei saa järjestää toimintaansa vahingoittavia tanssi-iltamia ja esittälööt saman toivomuksen myös toisille järjestöille. Pidettäköön toivottavana, etteivät nuorisoseurat luovuttaisi talojaan pelkkiä tanssi-iltamia varten, Jos seura on taloudellisen asemansa takia pakoitettu luovuttamaan talonsa tanssi-iltamia varten, niin perittäköön niistä kaksinkertaisen vuokran ja älköön taloaan luovuttako lauantaiiltatansseihin. Piiritoimikunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi A. Tuokon sekä sihteeriksi A. Inkisen. Puheen eroavalle puheenjohtajalle opettaja A. Tuokolle piti herra A. Inkinen ja hänen ehdotuksestaan valittiin herra Tuokko Koiviston nuorisoseurapiirin kunniapuheenjohtajaksi.

1938

11.1.1938 Rannan Sanomat
Hiihtokilpailut Rautasella. Rautasen nuorisoseura toimeenpani hiihtokilpailut miehille 10 km matkalla loppiaisena tk 6 pnä. Parhaat tulokset 1.) K Koli 52.00 2.) A Kaukiainen 53.44 3.) T Hoikkala 55.25. Samana päivänä alkaen klo 20 oli nuorisoseurantalossa iltama. Kun oli laulettu "ylös nuorten parvi" piti opettaja K Qvanten puheen. Lausuntaa esittivät neidit Sirkka Teräväinen ja Edit Qvanten. Lisäksi oli opintokerholaisten esitelmä, lyhyt näytelmä ja hauska ilveily.

18.1.1938 Rannan Sanomat
Rautasen Martoilla Oli vuosikokous kylän kansakoululla torstaina t.k. 13 p:nä alkaen klo 15. Kokous, johon oli saapunut kolmisenkymmentä marttaa, aloitettiin Marttojen laululla. Tervehdyspuheen piti emäntä Lempi Loukiainen, joka laajasti selosti yhdistyksen toimintaa. Emäntä Ida Sorvali esitti vuosikertomuksen. Rahastonhoitaja, emäntä Hilda Suurhasko teki selkoa yhdistyksen tiliasemasta. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin konsulentti, neiti Rantamäki ja sihteeriksi neiti Hilja Inkinen. Vuosi- ja tilikertomus hyväksyttiin sellaisenaan. Keskusteltiin johtokunnan laatimasta työsuunnitelmasta, joka pienin muutoksin hyväksyttiin. Valittiin virkailijat kuluvalle vuodelle. Puheenjohtajaksi v. 1938 tuli emäntä Lempi Kaukiainen, sihteeriksi emäntä Siiri Kaukiainen, rahastonhoitajaksi emäntä Hilda Suurhosko ja tilintarkastajiksi isännät Edvard Ratia ja Johannes Seppä. Edustajiksi piiriliiton kokoukseen valittiin emännät Olga Kaipiainen ja Hilda Suurhasko. Kannattavia jäseniä päätettiin ottaa (maksu 10:- vuodessa). Jäsenmaksu toimivilta jäseniltä pysytettiin entisellään eli Smk 5:-. Neiti Rantamäki piti laajan esitelmän marttatyöstä mainiten että 1938 on ohjelmassa valovuotena. Kokous, joka oli hyvin antoisa, päätettiin laululla "Riennä riemuin eespäin vaan".

18.2.1938 Rannan Sanomat
Hiihtokilpailut Rautasella järjesti Rautasen maatalouskerhoyhdistys viime keskiviikkona Osanottajia oli 12 tyttöä ja 10 poikaa. Tytöt hiihtivät 2 km ja pojat 4 km. Sijoitus oli seuraava. Tytöt: 1) Siviä Lassi, 2) Maila Römpötti, 3) Eila Teräväinen. Pojat: 1) Olavi Hohenthal, 2) Heikki Kyytsönen, 3) Unto Teräväinen. Kilpailuja seuraamassa oli innostunut nuorisojoukko. Illalla pidettiin kansakoululla illanvietto, jossa neuvoja M. Koli puhui ja kerholaiset esittivät monipuolista ohjelmaa.

4.3.1938 Rannan Sanomat
Ampumatoiminta Koiviston suojelukunnassa. Koiviston suojeluskunnan ampumakasvatuslautakunnan kokouksessa eilen vahvistettiin ampumaohjelma kuluvaa vuotta varten, 11.9 SAL:n luokkakokeita kyläosastottain. Valvojat Rautasella V Kaukiainen ja J Seppä.

24.3.1938 Rannan Sanomat
Sk.-uutisia Koivisto. Koiviston vapautuksen 20-vuosijuhlat järjestetään Koiviston suojeluskunnan toimesta huhtikuun 24 p:nä. Suojeluskunta kokoontuu suojeluskunnan taloon klo 9, josta mennään kirkkoon juhlajumalanpalvelukseen klo 9,40. Jumalanpalveluksen yhteydessä vannovat sk.-alokkaat suojeluskuntavalan. Klo 13 suoritetaan katselmus ja ohimarssi torilla. Klo 15,35 alkaa päiväjuhla, jonka ohjelmassa on Johanneksen suojeluskunnan soittokunnan esittämää torvisoittoa. luutn. Autereen puhe, kuorolaulua ja lausuntaa. Klo 19 alkaa arvokasohjelmainen iltajuhla. Ohjelmassa on kaksi puhetta, kuorolaulua, yksinlaulua, lausuntaa, pakina, esitelmä ja vapaa sana sekä näytelmä "Pohjoismyrsky". Kauppalan poikaosastolaiset kokoontuvat suojeluskunnan taloon lauantaina t.k. 26 pnä klo 14. Humaljoen poikaosastolaiset kokoontuvat Humaljoen nuorisoseuran taloon sunnuntaina t.k. 27 pnä klo 15. Tärkeä harjoitus, johon jokaisen poikaosastolaisen on saavuttava.

8.4.1938 Rannan Sanomat
SK-uutisia. Koiviston harjoitukset Rautasella sunnuntaina t.k. 10 päivänä klo 12

12.4.1938 Rannan Sanomat
Marttatyötä Koiviston Rautasella. Maaliskuun lopulla oli Rautasen Martoilla vuodevaatteiden valmistuskurssit, joilla oli seitsemän osanottajaa. Johtajana toimi konsulentti Liisanantti. Kurssilaisille opetettiin lokeropatjantekoa, vanupeitteiden, tyynyliinojen ja lakanoiden valmistusta. Päättäjäisiksi järjestivät kurssilaiset ohjelmallisen illanvieton A. Kaukiaisen taloon, jossa kurssit pidettiin. Sunnuntai-iltana oli Rautasen Martoilla runsasohjelmainen iltama nuorisoseuran talossa. Kun aluksi oli laulettu Marttojen laulu, piti rouva P. Näkki tervehdyspuheen. Runon "Tyhjin käsin" lausui A. Hohenthal, Tilda Suurhasko luki kertomuksen. Naiset lauloivat kaksiänisesti "Tuhanten rantain partahilla" ja "Olet maamme armahin..." Kuoroa ohjasi Opettaja Anna Hiltunen. Konsulentti M. Haltia piti mielenkiinnolla kuullun esitelmän marttatyön synnystä ja merkityksestä. Runon "Keväälle" lausui Hilma Lassi. Konsulentti Liisanantti esitelmöi hedelmänviljelyksestä. Runon lausui S. Kaipiainen. Kun Martat olivat esittäneet näytelmän "Odottamattomia vieraita", päättyi juhla Maamme-lauluun. Yleisöä oli tilaisuudessa erittäin runsaasti.

19.4.1938 Rannan Sanomat
Koiviston vapautumisen 20-vuotisjuhlille saapuville kyläosastojen lotille ja suojeluskuntalaisille ja samoin kaikille paikallisosastolle huomautetaan, että autot välittävät liikennettä seuraavan aikataulun mukaan: Sunnuntaina 24 pnä klo 7.45 lähtee auto Humaljoelta Lenkkerin kaupan luota ja maanteisen risteyksestä, klo 8.45 lähtee kaksi autoa Humaljoen ns talon luota ja maantien ristyksestä, klo 7,45 lähtee auto Rautaselta ns. talon luota, klo 8 lähtee auto Römpötiltä kahvilaKeksuksen luota, klo 8.15 lähtee auto Makslahdesta ns. talon luota, klo 7.45 lähtee auto Kiiskilästä kansakkoulun luota ja klo 8 lähtee auto KurkelastaValfrid Hoikkalan luota. Juhlan päätyttyä tapahtuu kuljetus takaisin. Maksu on puolet linja-autojen tavallisesta taksasta.

19.4.1938 Rannan Sanomat
Koiviston vapauttamisen 20-vuotisjuhlat. Sunnuntai 24 päivä huhtikuuta on omistettu Koiviston vapauttamisen ja suojeluskunnan perustamisen 20-vuotismuistolle. Juhlien ohjelma on valmistunut ja suoritetaan se seuraavasti: Klo 8 kokoontuu lippukulkue ja välittömästi tämän jälkeen käydään hautausmaalla, jossa toimitetaan seppeleiden lasku vapaussodassa kaatuneiden vainajien haudoille. Klo 9 on kaikilla lotilla ja suojeluskuntalaisilla kokoontuminen vanhassa suojeluskuntatalossa. Klo 9,40 järjestäydytään kirkkoon menoa varten. Klo 10 on kirkossa juhlajumalanpalvelus ja sen jälkeen sk-vala. Klo 13 suoritetaan torilla katselmus ja ohimarssi. Klo 13,30 kokoontuvat joukot uudelleen suojeluskuntatalolle, jossa on kahvi- ja voileipätarjoilu. Samassa paikassa alkaa klo 15,30 päiväjuhla seuraavalla ohjelmalla; Torvisoittoa, Johanneksen sk:n soittokunta; lausuntaa, taiteilija Pekkola; kuorolaulua, Koiviston mieskvartetti, joht. tireht. Peippo; puhe, res.-luutn. Autere; torvisoittoa. Päiväjuhlaan on kaikilla vapaa pääsy. Klo 19 alkaa uudessa suojeluskuntatalossa 20-vuotisjuhla seuraavalla ohjelmalla: Torvisoittoa, Johanneksen sk:n soittokunta, joht. kapellimest. Heimola. Tervehdyspuhe, opett. Lehtonen; yksinlaulua, opettajatar Niemelä; historiikki, opettaja Ravantti. Väliaika. Torvisoittoa. Juhlapuhe, rovasti Kansanaho; kuorolaulua, Koiviston mieskvartetti; lausuntaa, taiteilija Pekkola; sotilasaiheinen esitelmä, luutn. Autio. Vapaa sana. Vapaussota-aiheinen näytelmä "Pohjoismyrsky". Maamme. Pääsyliput juhlaan maksavat Mk 8:- ja 5:-.

22.4.1938 Rannan Sanomat
Puutarhakursseja Koiviston Rautasella. T.k. 11 ja 12 päivinä järjestettiin Rautasella puutarhakursseja. Maanantaina pidettiin kurssi Suurhaskon talossa sekä tiistaina K. Kaipiaisen talossa ja A. Kaukiaisella. Kurssin johtajana toimi neuvoja neiti Liisanantti. Kurssilaisille opetettiin tärkeimpiä kevään aikana puutarhassa esiintyviä seikkoja. Keskiviikkona järjestettiin Kaukiaisella kurssit kotijuuston valmistuksesta. Kursseilla oli toistakymmentä osanottajaa.

22.4.1938 Rannan Sanomat
Lotille, suojeluskuntalaisille ja poikaosastolaisille, jotka muista kyläosastoista saapuvat Kauppalassa vietettäville Koiviston vapautumisen 20-vuotisjuhlille…(kuljetukset)… Jokaisen juhliin saapuvan s.k.miehen varusteisiin kuuluu kivääri, pistin ja yksi panoslaukku sekä kuusenhavu kiinnitettynä lakin vasemmalle puolelle

26.4.1938 Rannan Sanomat
Niin kauan kuin meillä on puolustustahtoa, säilytämme saavutetun itsenäisyytemme.. maakunnan väestö eli sunnuntaina voimakkaan isänmaaallisen juhlatunnelman vallassa...vuosipäivä Koivistolla (pitkä selostus)

26.4.1938 Rannan Sanomat
Perheiltaman järjestivät Koiviston Rautasen maatalouskerholaiset t.k. 20 pnä Rautasen ns. talossa. Yhteiseti lauletun "Karjalan termähill" jälkeen piti Olavi Hohenthel tervehdyspuheen. Lausuntaa esitti Lilja Kaipiainen, Irma Hohental ja Sofia Kaipiainen. Neuvoja Matti Koli esitelmöi mehiläisten hoidosta. Kertomuksas lukivat Unto Teräväinen, Erkki Eskola ja Helli Hovi. Pakinan esitti V. Hohenthal ja kronikan Erkki Eskola. Maila Römpötti piti esitelmän hedelmäpuiden istutuksesta. Siviä Lassi ja Lahja Kaipiainen esittivät kaksinlaulua. Vielä oli ohjelmassa Vaalimo Hannulan näytelmä: "Kieppolan kerho" ja tilaisuuden lopuksi laulettiin "Tätä peltoa kynteli".

29.4.1938 Rannan Sanomat
Opintokerhotyö Koiviston Rautasella. Kuultuamme, että Rautasella on talvikauden aikana harrastettu opiskelua samoin kuin aikaisempinakin talvina, pyysimme opintokerhon johtajaa, opettaja Qvantenia kertomaan nyt päättymässä olevan työn vaiheista ja tuloksista.

- Teette kysymyksen hyvin sopivana aikana, vastasi haastateltavamme, sillä meillä alkaa työ tältä talvikaudelta olla päättymässä. Osa kurssilaisista suoritti tutkinnon viime sunnuntaina, vaikka varsinaiset opintokerhon päättäjäiset järjestetään vasta toukokuussa.

- Paljonko nuorisoseuran opintokerhossa on tänä talvena oiiut opiskelijoita? - Kurssilaisia on ollut toistakymmentä. Heistä voinee ainakin 12 suorittaa tutkinnon oppikirjassa, jota tänä talvena on luettu, nim. Leiviskän "Maat ja kansat". Tuottaako tutkinnon suorittaminen vaikeuksia opiskelijoille?

- Hyvin tavallista on, että jokainen opiskelija, joka talvikauden on ollut mukana, selviytyy verrattain helposti asetettavista kysymyksistä. Tällä kertaa asetettiin jokaisen tenttiin tulleen vastattavaksi kolmattakymmentä kysymystä, joista vähintäin kymmeneen kysymykseen oli vastattava. Yleensä on tulostasoa pidettävä tyydyttävänä. Moni ehti vastata pariinkymmeneen kysymykseen eräiden tyytyessä vastaamaan vain kymmeneen kysymykseen.

- Tukeeko valtio työtänne avustuksella?

- Olemme saaneet vuosittain määrätyn apurahan työtämme varten. Suurihan avustus ei ole, mutta vähäisempikin apu on paikallaan tässä nuorison hyväksi suoritettavassa tärkeässä työssä. Kylän nuorison keskuudessa on jatkuvaa harrastusta ja innostusta. Olemme työskennelleet vuosi vuoden jälkeen ja uskon tämän innostuksen jatkuvan vastaisuudessakin. Niinkuin mainitsin, järjestää opintokerhomme ohjelmallisen päättäjäistilaisuuden. Tilaisuus tulee järjestettäväksi toukokuun aikana lähemmin määrättävänä päivänä.

6.5.1938 Rannan Sanomat
Lottatyötä. --- Rautasen lotat Työskentelevät lähimpänä päämääränään Koiviston lottapiirin kesäjuhlat Makslahdessa, mainitsi lottain puheenjohtaja, lotta Salminen. Olemme saaneet esittääksemme kansantanhuja, joita nyt harjoittelemme. Talvikauden kuluessa olemme kokoontuneet yhteisiin ompeluiltoihin ja huhtikuussa järjestimme ohjelmallisen iltaman.

10.5.1938 Rannan Sanomat
Äitien päivä - juhlien päivä. Äitien päivää vietettiin Koivistolla.. Koiviston yhteiskoulussa, Mannolassa nuorisoseurantalolla, Vanhakylän kansakoululla, Makslahden rukoushuoneella, Vatnuorin kansakoululla…Rautasen ns-. talossa vietettiin äitienpäivää sunnuntaina. Ohjelma alkoi klo 10 yhteisesti lauletulla virrella 284. Milja Repo lausui tervehdysrunon. Opettaja Qvanten piti puheen kasvatuksen tärkeydestä. Kaino Tulkki ja Tyyne Akkanen esittivät lausuntaa. Oppilaat esittivät vuoropuheluja. Laila Suurhasko ja Saimi Kaukiainen lukivat kertomuksia. Lopuksi laulettiin "Oi katsopa lintua ". Kaikille juhlaan saapuneille tarjottiin kahvit

10.5.1938 Rannan Sanomat
Opintokerhotyö Koiviston Rautasella. Talvinen opiskelu Rautasen opintokerhossa on päättynyt ja kesäloma on alkamassa. Varsinaiset päättäjäiset pidetään ensi sunnuntaina, jolloin ns. talossa on iltama. Puheen pitää kerhon johtaja, opettaja Qvanten

10.5.1938 Rannan Sanomat
Sk.-uutisia: Koivisto: Huomenna keskiviikkona on harjoitus Rautasen osastolla alkaen klo 19 kansakoululla

13.5.1938 Rannan Sanomat
Kielto. Laillisen edevastuun uhallakielletään metsästys ja kaikenlainen laiduntaminen Kuolemajärven Kolkkalan N:o 5 ja Laasolan N:o 2 kylien mailla. T. Villa, K. Hietanen, M. Rastas, M. Akkanen, S. Mäkeläinen

17.5.1938 Rannan Sanomat
Rautasen ns. opintokerho toimeenpani iltaman viime sunnuntaina. Aluksi laulettiin Karjalisten laulu. Yleisön lausui tervetulleeksi opintokerhon johtaja, opettaja Qvanten selostaen samalla opintokerhon toimintaa ja jakaen opintokirjat. Lausuntaa esittivät Viljam Kaukiainen ja Kaino Tulkki. Esitelmän piti Tyyne Akkanen. Opettaja Tuokko puhui vapauden ja ja sivistyksen markityksestä kansakunnan elämässä. Lisäksi oli ohjelmassa myös huvinäytelmä. Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti.

11.6.1938 Rannan Sanomat
Osuuskauppajuhla Tetriniemessä. Sunnuntaina oli Humaljoen osuuskauppa "Yritys" järjestänyt juhlan sivumyymälänsä Tetriniemen asiakkaille. Juhlatilaisuus pidettiin myymälän pihamaalla. Yleisöä oli kauniin sään houkuttelemana saapunut satamäärin. Tilaisuus alettiin laulamalla "Karjalaisten laulu". Myymäläneuvoston jäsen , maanviljelijä V. Venäläinen lausui pitämässään tervehdyspuheessa yleisön tervetulleeksi. Liikkeenjohtaja J. Rokka esitti myymälän toimintakertomuksen ja tilikertomuksen vuodelta 1937, jotka muistutuksitta tyydytyksellä hyväksyttiin. Kun oli laulettu Kansalaislaulu, piti S.O.K:n neuvoja Kanto laajasisältöisen osuustoiminnan saavutuksia valaisevan puheen. Pidetyssä kokouksessa toimi puheenjohtajana U. Sestola ja pöytäkirjan tekijänä myymälänhoitaja U. Setälä Kokouksen ja juhlan loputtua tarjottiin kaupan puolesta teet kaikille mukanaolijoille,

- Samassa yhteydessä järjesti kauppa urheilukilpailut nuorelle väelle. Poikien kilpailuihin osallistui 19 ja tyttöjen 15 osanottajaa. Parhaat tulokset poikien 100 m:n juoksussa: 1) P. Kettinen 15,8, 2) V. Jakki 17,00, 3) A. Suurhasko 17,0, 4) A. Setälä 17,1, 5) V. Torkkeli 17,2; pituushyppy: 1) V. Torkkeli 6,30 (tulos on hyvä nuoren pojan saavuttamaksi). 2) P. Kettinen 5,75, 3) V. Jakki 5,45 4) A. Setälä, sama tulos 5) A. Suurhasko 5,42. Tyttöjen 100 m:n juoksussa olivat parhaat tulokset 1) Raili Tetri 16,8, 2) Iida Rastas 17,2, 3) Impi Sirkiä 17,8.

21.6.1938 Rannan Sanomat
529 Marttaa Koiviston Marttayhdistyksessä. Koivistolla toimii Koiviston, Humaljoen, Härkälän, Kiiskilän, Makslahden, Rautasen, Tiurinsaaren ja Vatnuorin marttayhdistykset. Toimihenkilöinä ovat: …Rautasella Lempi Kaukiainen, Ninna Päkki, Siiri Kaukiainen ja Hilda Suurhasko. .. Vuoden kuluessa on järjestetty retkeilyjä, kursseja ja kilpailuja 33 sekä juhlia ja iltamia 26. Marttojen järjestämissä tilaisuuksissa on ollut kävijöitä yhteensä 9721 henkilöä

5.7.1938 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen maamiesseuralla oli onnistuneet juhlat kilpailuineen ja iltamineen sunnuntaina. Viime sunnuntaina oli Rautasen maamiesseuran kesäjuhlat, joita suosi kaunis sää. Päivällä pidettyihin kilpailuihin osallistui yhteensa lähes 30 kilpailijaa. Ottelussa oli erittäin tiukka kilpailu ensimmäisten miesten kesken. Lajeina oli 100 m, 1,500 m, kuula, pituus ja kolmiloikka. 1) A. Sorvali 363,2 pist., 2) V. Luukka 362,88 pist., 3) A. Ratia 363,83 pist., 4) T. Inkinen 361,3 pist. Osanottajia oli 8. 20 km:n pyöräily: 1) K. Puhakka 32,50, 2) K. Vilkki 33,57,5, 3) N. Hiiri 34,03,5, 4) V. Hietanen 34,04,5. Osanottajia oli 10. 800 metrin juoksu alle 15 v. pojille: 1) H. Potinkara 2,35, 2)A. Kouki 2,36, 3) E. Suurhasko 2,37. Osanottajia oli 8. Samana iltana pidettiin nuorisoseuran talossa päättäjäisiltama, jossa suoritettiin kilpailujen palkintojenjako. Ohjelman suoritus aloitettiin laulamalla: Mä olen talonpoika vaan... Hra J. Seppä piti tervehdyspuheen ja Lilja Repo esitti lausuntaa. Juhlapuheen maanviljelyksen kehityksestä piti opettaja Laiho. Rikassisältöinen puhe seurattiin mielenkiinnolla. Näytelmä "Hän ja hänen pehtoorinsa" esitettiin sujuvasti. Yleisöä oli päivällä pidettyjä kilpailuja seuraamassa runsaasti, samoin iltamassa oli täysi huone.

2.8.1938 Rannan Sanomat
Hukkumistapaus Koivistolla. Nuori tyttö hukkui Rautasella sunnuntaina. Sunnuntaina keskipäivällä noin klo 13 ajoisssa oli joukko Koiviston kunnan lastenkodin hoidokkeja mennyt uimaan Rautasella. Aune Montonen ja Sylvi Kaipio uivat muista hiukan etempänä. Yhtäkkiä he alkoivat huutaa apua ja hetki sen jälkeen painuivat molemmat syvyyteen. Lähellä olleet pojat saivat Montosen pelastettua, mutta Kaipio joului olemaan vedessä noin 15 minuutin ajan. Aikuisten henkilöiden sekä paikalle kutsutun lääkärin toimesta annettiin onnettomuuden uhrille tekohengitystä useamman tunnin ajan, mutta tuloksetta. Onnettomuuden uhriksi joutunut Kaipio oli 11 vuoden ikäinen. Hän oli hoidokkina lastenkodissa ja kävi kansakoulua. Hän lienee hätääntynyt uidessaan, sillä hän oli uimataitoinen

23.8.1938 Rannan Sanomat
Surullinen tapaus Koivistolla. Tyttönen sai tulen vaatteisiinsa - Häntä hoidetaan Koiviston sairaalassa. Äskettäin tapahtui Tetriniemellä surullinen tapaus. Iida Sanelma Rastas-niminen tyttönen sai saunaa lämmittäessään jostakin syystä tulen vaatteisiinsa. Vaatteet paloivat tyttösen yltä miltei kokonaan, ennen kuin apu ehti paikalle. Hänen toinen puoli ruumiistaan paloi sangen pahoin. Heikossa tilassa hänet tuotiin Koiviston sairaalaan hoidettavaksi. Tiedustelimme tohtori Merikalliolta hänen vointiaan, tohtori mainitsi tytön voivan olosuhteisiin katsoen tyydyttävästi. Tällä hetkellä hänessä on kuumetta. Toiveita paranemisesta on. Tapaturman uhri on 10 vuoden ikäinen.

9.9.1938 Rannan Sanomat
Marttatoimintaa Koiviston Rautasella. Eilen alkoivat Rautasella Eino Tervahartialan talossa säilöämiskurssit Rautasen ja lähiympäristön naisille. Mukana oli suuri joukko emäntiä ja neitosia oppimassa marjojen ja hedelmien säilöämistä. Kurssit jatkuvat tänään. Huomenna on neuvontatilaisuus seppeleiden sidonnassa. Kurssien opettajana toimii neuvoja neiti Liisanantti.

27.9.1938 Rannan Sanomat
Marttojen syysjuhla Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina järjestettiin Rautasen kansakoululla marttojen toimesta juhla, johon saapui yleisöä salin täydeltä. Juhla alkoi klo 14 yhteisesti lauletulla virrellä. Lempi Kaukiainen piti tervehdyspuheen lausuen yleisön tervetulleeksi. Opettajatar Edit Qvanten lausui runon "Viljelyksen kehitys". Opettaja Qvanten piti puheen nuorison suhteesta vanhempiin. Seuranneella väliajalla oli järjestetty teetarjoilu. Ohjelma alettiin laulamalla yhteisesti Marttojen laulu. Ida Sorvali lausui A. Hietalahden kirjoittaman runon. Siiri Kaukiainen esitti hauskaan tyyliin laaditun matkapakinan Terijoella kesällä vietetyiltä emäntien lomakursseilta. Neuvoja Eila Liisanantti piti valaisevan esitelmän varteenotettavista seikoista marjojen säilöämisessä. Vielä esitettiin vuorokeskustelu ja onnistunut tilaisuus päätettiin laulamalla yhdessä "Soi kiitokseksi Luojan...".

18.10.1938 Rannan Sanomat
Tarkastusyhdistyksen kokous Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina pidettiin Rautasella nuorisoseuran talossa Rautasen tarkastusyhdistyksen vuosikokous. Puhetta johti T. Inkinen ja pöytäkirjan tekijänä toimi K. Kaipiainen. Kokous hyväksyi sille esitetyt vuosi sekä tilikertomuksen. Tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin tilivelvollisille tili- ja vastuuvapaus. Samoin hyväksyttiin toimintakertomus, joka oli laadittu samalla 10-vuotiskertomukseksi, koska yhdistys tulee toimineeksi 10 vuotta. Myöskin hyväksyttiin johtokunnan laatima talousarvio tulevaa toimintakautta varten. Seuran perustajajäsen ja vuotta puheenjohtajana toiminut T. Inkinen pyysi vanhuuden tähden eroa johtokunnan jäsenyydestä. Hänelle lausuttiin kiitokset uutterasta toiminnasta ja uudeksi esimieheksi valittiin K. Kaipiainen. Johtokuntaan valittiin Armas Rousku ja E. Ratia.

8.11.1938 Rannan Sanomat
Marttojen tallukaskurssit Koiviston Rautasella. Viikon vaihteessa päättyvät Koiviston Rautasella marttojen järjestämät yhden viikon kestäneet tallukoiden valmistuskurssit. Kurssien johtajana toimi piiriliiton neuvoja, neiti Lyydia Ruutiainen apunaan neuvoja, neiti Liisanantti. Kurssipaikkana oli lastenkoti ja kurssilaisia oli mukana 28. Viime torstaina oli valmiiden jalkineiden näyttely sekä ohjelmallinen illanvietto. Yhteislaulun jälkeen piti kurssilainen Lempi Kaukiainen tervehdyspuheen. Runon "Syksyllä" lausui kurssilainen Anna Hohethal. Siiri Kaukiainen luki kertomuksen kenkien hoidosta. Ansiokkaan esitelmän mansikoiden viljelystä piti neuvoja, neiti Eila Liisanantti. Kursseista ja kurssilaisista laaditun kronikan esitti kurssilainen Tyyne Akkanen. Huvittava pilaesitys "kolme morsianta" kurssilaisten esittämänä herätti suurta hilpeyttä. Unto Rautiainen luki kertomuksen ja Lempi Kaukiainen piti loppupuheen, jonka jälkeen laulettiin yhteisesti. Väliajalla oli teetarjoilu. Kurssijoukon lisäksi tilaisuudessa oli muuta yleisöä runsaasti.

18.11.1938 Rannan Sanomat
Maatalousnäyttely Koivistolla v. 1940 maamiesseuran täyttäessä silloin 40 vuotta. Koiviston maamiesseuran syyskokous oli Rautasen ns:n talossa t.k. 15 pnä. Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Kaukiainen ja sihteerinä T. Juottonen. Erovuorossa olevat johtokunnan varsinaiset jäsenet A. Piispanen, O. Rokka ja A. Mäkeläinen valittiin uudelleen, samoin varajäsenet A. Heino ja J. Hovi. Tilintarkastajiksi tulivat K. T. Mannonen ja E. Mäkeläinen, varalle M. Koli ja R. Hilska. tulo- ja menoarvio, joka päättyi 45.000 markkaan, hyväksyttiin. Laadittiin toimintasuunnitelma ja järjestetään ensi vuonna m.m. kilpailuja sokerijuurikkaiden viljelyssä sekä lannan- ja metsän hoidossa. Lähempiä tietoja edellä mainituista kilpailuista saa asianomaisilta neuvojilta. Päätettiin ryhtyä valmistaviin toimenpiteisiin maatalousnäyttelyä varten v. 1940, jolloin Koiviston maamiesseura täyttää 40 vuotta. Palstaviljelystä järjestetään mikäli kunta ja valtio tarkoitukseen varoja myöntävät.

18.11.1938 Rannan Sanomat
Maatalouskerholaisten juhla Koivistolla. Keskiviikkona oli Rautasen nuorisoseuran talossa maatalouskerholaisten juhla runsaalla ja monipuolisella ohjelmalla. Karjalaisten laulun jälkeen piti Olavi Hohenthal tervehdyspuheen lausuen yleisön tervetulleeksi kerhonuorten järjestämään tilaisuuteen. Lausuntaa esittivät Lilja Kaipiainen ja Irma Hohenthal. Juhlassa mukana ollut agron. Sokka piti valaisevan ja mielenkiinnolla seuratun puheen kerhotoiminnan merkityksestä nuorille. Puheen jälkeen esitti metsänhoidon neuvoja Jukalainnen elokuvaohjelman metsätaloudesta. Ennen väliaikaa oli vielä kaksinlaulua, jota esittivät Aino Tulkki ja Eila Teräväinen. Väliajan jälkeen laulettiin yhteisesti "Työ Suomen hyväks uhratkaamme...", jonka jälkeen Sofia Kaipiainen esitti kerhotoimintakertomuksen sekä mielenkiintoisen matkakuvauksen Helsingin maatalouskerhojuhlille tekemältään matkalta. Ohjelmassa seurasi sitten hauska huvinumero "Kanamuori" sekä kerhotyötä käsittelevä "kronikka", jonka esitti Lilja Kaipiainen. Maatalousneuvoja Koli piti puheen, minkä jälkeen ansioituneimmille kerholaisille jaettiin palkinnot päättyneen kesän aikana suoritetusta kerhotyöstä. Kiertopalkinnon sekä 25 markan suuruisen talletuskirjan sai Sofia Kaipiainen. Toisena palkintona jaettiin 15 markan suuruiset talletukset Lilja Kaipiaiselle ja Jaakko Rokalle. Kolmantena palkintona oli 10 markan talletukset, jotka saivat Eeva Pulli, Olavi Hohenthal. Eero Römpötti ja Viljo Hohenthal. Tilaisuudessa oli runsaasti nuorta joukkoa sekä aikuisia ja kaikki olivat iltaansa tyytyväisiä.

22.12.1938 Rannan Sanomat
Etusivulla ilmoitus: Koiviston sk:n Rautasen kyläosasto järjestää tanssi-iltaman Rautasen ns-talossa Tapaninpäivänä 26.12.klo 20. Soittaa "Tahtipojat" Takasivulla: Mihin tapanina? Rautaselle tietenkin. Siellä on sk.kyläosaston järjestämät reippaat tanssiaiset, joissa musiikista huolehtii reipasotteinen ja hyvien sävelien soitosta tunnettu "Tahtipojat". Varmaankin siellä on tiedossa hauska ilta.

1939

3.1.1939 Rannan Sanomat
Jäähyväisjuhla Koivistolla. Rautasen kyläläiset olivat vuoden vaihteessa järjestäneet erojuhlan paikkakunnalta poismuuttavalle Makslahden osuuskaupan Rautasen myymälän hoitajalle rva Meeri Sirkiälle, joka yli viisi vuotta on toiminut mainitun myymälän hoitajana. Poismuuttavalle jätettiin kyläisten lahjana hopeinen kahvikalusto

9.1.1939 Rannan Sanomat
Kiitos. Sydämelliset kiitokseni Rautasen kyläläisille siitä arvokkaasta lahjasta ja lähtiäislahjasta, jonka järjestivät minulle muuttaessani saman liikkeen palvelukseen toiselle paikkakunnalle. Makslahdessa 8.1.1939 Meeri Sirkiä.

20.1.1939 Rannan Sanomat
Rautasen martoilla vuosikokous. Keskiviikkona pidettiin Koiviston Rautasen marttojen vuosikokous kansakoululla. Tilaisuudessa oli noin 40 yhdistyksen jäsentä. Tervehdyspuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Lempi Kaukiainen, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Ida Sorvali ja sihteeriksi Dagmar Nieminen. Siiri Kaukiainen esitti toimintakertomuksen yhdistyksen työskentelystä viime vuoden aikana ja Hilda Suurhasko tilikertomuksen, jotka kokous hyväksyi myöntäen tilintarkastajain lausunnon perusteella tilivelvollisille tili- ja vastuuvapauden. Kuultiin johtokunnan laatima työsuunnitelma, jonka mukaan kuluvan vuoden aikana tullaan järjestämään erilaisia kodinhoitoa koskevia kursseja ja pitämään ompeluiltoja kerran viikossa sekä joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina ohjelmallinen illanvietto. Tämä hyväksyttiin, samoin myös talousarvio kuluvaksi vuodeksi. Johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi valittiin Ida Sorvalin tilalle opettaja Dagmar Nieminen ja varajäsenen Elvi Sorvalin tilalle Ida Sorvali Jäsenmaksun suuruudeksi määrättiin 3 mk vuodessa, mikä on sama kuin aikaisemminkin. Tilintarkastajiksi valittiin entiset uudelleen. Edustajiksi Etelä-Karjalan marttapiiriliiton vuosikokoukseen valittiin L. Päkki ja Hilda Ratia. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lyydia Kyytsönen ja Hilda Ratia. Seuranneella väliajalla tarjottiin kaikille kokouksessa mukana olleille teetä yhdistyksen puolesta. Kokouksen päätyttyä piti johtokunta kokouksensa valiten varapuheenjohtajaksi L. Päkin, sihteeriksi Siiri Kaukiaisen ja rahastonhoitajaksi D. Niemisen. Tämän jälkeen oli ohjelmallinen illanvietto, jossa H. Inkinen luki kertomuksen, S. Kaipiainen lausui runon ja D. Nieminen piti marttatyötä koskevan puheen. Marttatyötä on Rautasella viime vuoden aikana tehty voimaperäisesti. Yhdistykseen kuuluu nykyään 56 naista, jotka ovat säännöllisesti mukana ompeluilloissa ja muissa marttojen yhteisissä tilaisuuksissa.

3.2.1939 Rannan Sanomat
Koiviston maamiesseura järjestää kuukauden kestävät karjanhoitokurssit Rautasella. Koiviston maamiesseuran johtokunnan kokous pidettiin Koiviston kauppalassa kunnantalolla v.k. 28 pnä ja päätettiin m.m. seuraavaa: Tarkastettiin seuran tilit kuluneelta vuodelta ja jätettiin ja jätettiin tilintarkastajain sekä yleisen kokouksen hyväksyttäväksi. Seuran vuosikokous päätettiin pitää Makslahden kansakoululla (jos koulu saadaan käytettäväksi) helmik. 19 pnä alkaen klo 16. Keskusteltiin paikallisen eläinvakuutusyhdistyksen perustamisesta paikkakunnalle ja päätettiin pyytää Pellervo-seuralta esitelmöitsijä asiaa selostamaan. Maaliskuun 22 pnä alkaville kauden kestäville karjanhoitokursseille halukkaita kehoitetaan ilmoittautumaan seuran johtokunnan jäsenille tai seuran neuvojille. Kurssit pannaan toimeen kunnan tilalla Rautasella. Johtokunnan aiemmin tekemää päätöstä, jolla päätettiin panna toimeen v. 1940 kuntaa käsittävä maatalousnäyttely muutettiin sikäli, että jos Viipurin läänin maanviljelysseura panee lähivuosina toimeen kihlakunnan käsittävän näyttelyn ja jos se sijoitetaan Koivistolle, niin pitäjänäyttelyn järjestämisestä luovutaan. Seuran toimeenpanemiin lannanhoito- ja metsänhoitokilpailuihin ilmoittautumiset päätettiin kehoittaa tekemään ensitilassa.

7.2.1939 Rannan Sanomat
K Koli ylivoimainen Koiviston sk:n hiihdossa. Kyläosastojen välisen kilåailun voitti Humaljoki. Sunnuntaina suoritettiin kauppalan läheisessä maastossa Koiviston suojeluskunnan prosenttihiihto, johon osallistui 91 miestä. Matka oli 20 km ja keli erittäin luistava. Mieskohtaisessa kilpailussa voitti Rautasen Koli vakuuttavasti saaden voittaja samalla kertaa kilpailtavana olleen <> kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. Toiseksi tuli yllättäen Koiviston Urheilijain Pekkola. Mieluisia yllätyksiä on nuorten Kähkösten ja Immosten sijoitukset. Kyläosastojen välisen kilpailun voitti Humaljoki Kurkelan tullessa toiseksi. Rautaselta puuttui kolmas edustaja, muussa tapauksessa joukkuevoitto olisi mennyt Rautaselle. (Eiköhän Kolille ja Kaukiaiselle löydy seuralaista?) Kyläosastojen välinen järjestys: Humaljoki 4.17.22: Kurkela 4.18.50: Saarenpää 4.24.25: Kauppala 4.34.15: Makslahti 5.35.39: Penttilä 6.06.13: Putus 6.06.19. Mieskohtainen sijoitus: K. Koli, Rautanen, 1.21.10. T. Pekkola, Koiv. Urh., 1.22.26, K. Rokka, Humaljoki, 1.22.45, A. Kaukiainen, Rautanen, 1.22.50, Y. Kaukiainen, Saarenpää, 1,24,25. O. Kähkönen, Humaljoki, 1.25.14. T. Hoikkala, Kurkela, 1.25.27, L. Ilmasti, Kurkela, 1.25.30, P. Immonen, Kauppala, 1.27.38, O. Kurki, Kurkela 1.27.53, A. Närvänen Koiv. Urh. 1.28.25…

21.2.1939 Rannan Sanomat
Marttatoimintaa Koiviston Rautasella. Viime viikon aikana pidettiin Rautasella Kaipiaisen talossa marttojen järjestämä "vanhasta uutta" -kurssit. Valmistettiin erilaisia vaatekappaleita, joitten ohjauksesta ja opastuksesta huolehti neuvoja Liisanantti. Kursseilla oli toistakymmentä marttaa. Eilen pidettiin kurssipaikalla ohjelmalliset päättäjäiset.

21.2.1939 Rannan Sanomat
Koivistolla Venäläinen lentokone? Kone, jonka merkkejä ei voitu eroittaa, nähtiin tänään m.m. Uuraan ja Koiviston yläpuolella. Vieraan lentokoneen havaittiin tänään lentäneen kannaksella. klo13 ajoissa kone nähtiin Heinjoella ja jonkin aikaa myöhemmin Uuraassa sekä Koiviston yläpuolella. Suuren lentokorkeuden tähden ei koneen merkkejä voitu eroittaa mutta arvellaan että kyseessä olisi joku Neuvostoliiton koneista ja tavallista röyhkeämpi rajaloukkaus olisi näin tapahtunut. - Koivistolta koneen matka suuntautui Seiskaria kohden. Myöhäisen ajan vuoksi emme voineet tarkistaa tiedon todenperäisyyttä.

24.2.1939 Rannan Sanomat
Vierailutilaisuus Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina tekivät Johanneksen Koskijärven naiskäsityökoulun oppilaat opettajansa johdolla vierailumatkan Rautaselle. Perillä oli kansakoululla ohjelmallinen juhla, johon kaikilla paikkakuntalaisilla oli vapaa pääsy. Suoritetusta ohjelmasta mainittakoon koulun johtajan, opettaja Tyyne Virkin esitelmä kodin sisustamisesta, Lyyli Hiiren puhe ja kaksinlaulua, jota esittivät opettaja Tyyne Virkki ja Kerttu Oksanen. Esiintyjät lauloivat laulun "Pyry" ja erään kansanlaulun. Vielä esiintyi vierailijoitten kuoro jota johti opettaja Virkki. - Vierailijat olivat laskiaismatkaansa tyytyväisiä.

24.2.1939 Rannan Sanomat
Marttakurssin päättäjäiset Koiviston Rautasella. Maanantaina pidettiin Rautasen kansakoululla "Vanhasta uutta" - kurssien ohjelmallinen päättäjäistilaisuus marttojen järjestämänä. Kurssin aikana valmistuneita töitä, tyynyjä, mattoja sekä ompelutöitä oli asetettu näytteille. Ohjelma alettiin yhteislaululla, jonka jälkeen Lempi Kaukiainen piti tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Anna Hohenthal ja Milja Repo. Opettaja Dagmar Niemisen ja Kirsti Römpötin esittämien kertomusten jälkeen oli ohjelmassa vuorokeskustelu.

6.4.1939 Rannan Sanomat
Tapaturma Kuolemajärvellä. Äskettäin sattui Kuolemajärven Kolkkalan kylässä tapaturma Koiviston Rautaselta kotoisin olevalle Arvo Kaukiaiselle. Hän oli hevosella matkalla Kolkkalassa ja yht äkkiä hevonen jostakin syystä pelästyi lähtien laukkaamaan. Reki kaatui ja ajaja sinkoutui puhelinpylvästä vasten menettäen tajuntansa. Tapaturman uhri toipui pian eikä hänen saamansa vammat osoittautuneet vakaviksi.

6.4.1939 Rannan Sanomat
Ilmoituksia. Kielto. Laillisen edesvastuun uhalla kiellän kaikenlaisen karjankäytön omistamillani mailla Koiviston Rautasen ja Kaipialanm kylissä. Koivistolla 6. pnä huhtikuuta 1939 Anton Tervahartiala.

3.5.1939 Rannan Sanomat
Marttatoimintaa. Koiviston Rautasella järjestettiin marttojen toimesta kevätjuhla viime sunnuntaina kylän kansakoulussa. Ohjelma aloitettiin yhteisesti laulamalla minkä jälkeen rouva N. Päkki piti tervehdyspuheen, minkä perästä ohjelmassa oli marttaneuvojan esitelmä kotien ympäristön kunnostamisessa. Lausuntanumeroita ja kertomuksia esittivät Lyyli Ratia, Sofia Kaukiainen ja Siiri Kaukiainen. Ohjelman lomassa nautittiin marttojen valmistamaa simaa.

12.5.1939 Rannan Sanomat
Tapaturmia hevosille. Koiviston Rautasella sähköisku tappoi hevosen. Maanantai-iltana sattui Rautasella harvinainen tapaus Paavo Kaukiaisen hevonen oli ulkorakennuksen katoksessa seistessään ylettynyt saamaan sähköjohdon suuhunsa, josta sai pureskeltua pois johtoa suojaavan päällystyksen saaden voimakkaan sähkövirran ruumiiseensa. Kun tapaus muutaman minutin kuluttua huomattiin, niin hevonen oli kuollut. Omistajalle aiheutui tuntuva vahinko, sillä hevonen oli vakuuttamaton noin 2 vuoden vanha tammavarsa.

11.7.1939 Rannan Sanomat
Käärme puri talon emäntää. Viime viikolla oli käärme madellut Parkin talon pihaan Tetriniemellä. Talon emäntä Alma Parkki meni avojaloin kaivolle, jolloin ruohikossa ollut käärme pisti emäntää jalkaan. Jalka turposi pian pureman jälkeen ja emäntä oli toimitettava lääkäriin. Käärme saatiin tapetuksi. Se oli 40 sm:n pituinen kyy. Kevään aikana on Tetriniemen ja Kolkkalan paikkeilla nähty useita matelijoita.

4.8.1939 Rannan Sanomat
Maanantaina 31.7.1939 katosi laitumelta karjasta punainen sarvipäinen lehmä kello kaulassa. Kiinniottajaa pyydetään palkkiota vastaan ilmoittamaan Simo Tervahartialalle, osoite Makslahti, Rautanen, tahi puhelimella kunnalliskoti.

22.8.1939 Rannan Sanomat
Salaojituskurssit. Koiviston maamiesseura toimeenpanee Rautasella Paavo Kaukiaisen pellolla torstaina t.k. 24 pnä alkaen klo 10. Kursseilla on esitelmiä ja käytännön töitä. Koiviston maamiesseura.

22.9.1939 Rannan Sanomat
Koiviston syyskäräjät jatkuvat edelleen. Eilen tuomittiin ... ja Koiviston Rautaselta kotoisin oleva työmies Adam Repo viranomaisen erehdyttämisestä 500 mk sakkoon.

13.10.1939 Rannan Sanomat
Koiviston kauppalan ja ympäristön asukkaat! Kaikkien talojen ja huoneistojen omistajia kehoitetaan noudattamaan valaistuksen suhteen aikaisemmin annettuja määräyksiä. Milloin asuin- tahi ulkorakennuksissa pimeän aikana sytytetään valot, täytyy ikkunoiden olla niin peitetyt, ettei valoa näy ulos. Tämä kehoitus kuuluu jokaiselle, eikä erikoisempia pimennysmerkkejä anneta tästä lähtien. Kaikissa taloissa tulee ullakoiden olla puhdistettu kaikista tulenaroista aineista ja lisäksi hiekkaa käytettäväksi tarvittaessa.

13.10.1939 Rannan Sanomat
Poliisimestarin kehoitus. Rauhallisuus on paikallaan. Turhaa hätäilyä, aiheetonta hermostumista ja tarpeettomia kyselyjä ja tiedusteluja on vältettävä. Kaikkia niitä henkilöitä joilla on polkupyöriä, maatalousvälineitä, kuten lapioita, rautakankia, hakkuja y.m. kehoitetaan luovuttamaan ne puolustuslaitoksen käyttöön. Luovutetut esineet vastaanotetaan ja kuitataan II/RT 2:n esikunnassa. Koska koivistolaisilla sokerijuurikkaan viljelijöillä on vielä useitten satojen hehtaarien suuruisella alalla sokerijuurikas nostamatta, niin kehoitetaan juurikasviljelysten omistajia toimimaan niin, että juurikkaat heti nostetaan ja aumataan sekä peitetään pelloille. Työhön on käytävä käsiksi niitten henkilöitten joilla ei ole erikoisempaa komennusta jonnekin muualle.

7.11.1939 Rannan Sanomat
Koiviston VSS:n tiedoituksia. Ilmahälyytyksen tapahduttua nähdään maanteillä, talojen pihamailla, toreilla y.m. avoimilla paikoilla naisia, lapsia ja miehiä ryhnittäin seisoskelemassa ja tähyämässä taivaalle. Useimmin kuin yhden kerran on jokaiselle tiedoitettu, mitä aina on tehtävä, milloin ilmavaara uhkaa. On vetäydyttävä lähimpään väestönsuojaan viivyttelemättä. Tämä koskee yhtä hyvin naisia, lapsia ja miehiä. Ei ole miehiltäkään mikään miehuuden osoitus se, että jäädään lentokoneiden ilmestettyä näköpiiriin tähyilemään niiden lentoa. Eri tahoilla kauppalassa ja lähiympäristössä on väestönsuojia joihin tietä osoittavat maalatut kilvet. Jokaisen tinkimätön velvollisuus on annettujen kehoitusten ja määräysten noudattaminen. Ajoneuvojen pimentäminen kuuluu ajankohtaisimpiin kysymyksiin. Sen soveltaminen käytännössä on tähän mennessä jättänyt paljon toivomisen varaa. Moottoriajoneuvoista tuskin yksikään on annettujen ohjeiden mukaisesti pimennetty pimeän aikana. Monelle on epätietoista, millä tavalla moottoriajoneuvo on pimennettävä, minkä värisellä paperilla auton lyhdyt ovat peitetyt. Mainitsemme tässä yhteydessä ne värit, millä pimennyksen tulee tapahtua ollakseen asetuksen mukaisesti tehty. Jokaisella yksityisen auton ajajalla tulee lyhtyjen verhona käytetyn paperin olla väriltään harmaata, kaikissa puolustuslaitoksen autoissa suojapaperin väri on vihreä, poliisiviranomaisten autoissa paperi on sininen, VSS-toimihenkilöiden autoissa keltainen ja paloautoissa punainen. Yllämainittua sovelletaan myös polkupyöriin, milloin niillä ajetaan pimeän aikana. Moni on ollut valmis uskomaan, että sen jälkeen, kun ajoneuvojen pimennystä koskeva asetus tuli voimaan, saadaan polkupyörillä ja vaikkapa koneellisillakin ajoneuvoilla ajaa pimeän aikana ilman valoja. Tämä olettamus on väärä. Täkäläisiltä viranomaisilta saadun tiedon mukaan tullaan sellaisiin henkilöihin soveltamaan rangaistusta, jotka tavataan liikkeellä pimeän aikana ilman valaistuja ajoneuvoja. lyhtyjä verhottaessa täytyy suojaverhot asettaa niin, ettei valo heijastu ylös päin, eikä lankea ajoneuvon kiiltäviin osiin. Auton puskurit y.m. niklatut osat on himmennettävä, jos autolla joudutaan ajamaan pimeän aikana. Huoneiden valaistus. Talojen omistajat ovat kutakuinkin hyvin noudattaneet annettuja ohjeita ja määräyksiä. Kuitenkin huomautetaan tässäkin kohden eräästä epäkohdasta. Joissakin taloissa on jätetty joku huone verhoamatta syystä, että huoneessa ei pimeänä aikana pidetä valoa. Kuitenkin tulee pimentämättömässä huoneessa käyntiä tuon tuostakin ja tällöin väännetään huoneeseen valot usein viideksi jopa kymmeneksikin minuutiksi. Tähän epäkohdan korjaamiseen pyydetään asianomaisia kiinnittämään huomiota.